Mikä pyörä aloittelijalle?

[Guest]

mitähän pyörää suosittelisitte aloittelijalle...

ajokokemus on piikilllä ajelua aikoja sitten ja kaverin pyörien lainailua.silloinkin ajeltu eri nätisti.
ekaksi pyöräksi itse ajatellut vanhempaa pyörää,hinta max 2000-4000e,sillä hyvä aloitella ja harjoitella kauan haaveiltua harrastusta.
kun on kokoakin, 190cm ja 100kg tarvis pyörän olla sellainen ettei kyykyssä tarvitse ajaa
honda cbr 1000 itse ajatellut ajoasennon takia.....
mitä suosittelette tälläiselle aloittelijalle
-----------------------------------------------------
tuli käytyä istumassa cbr 1000,jotenkin isolta tuntui,näin aloittelijalle.nyt lähdettävä istuskeleen suzuki gsx-f 750 ja ärrää.sekä honda vfr 750f.
600 olen hyljännyt jo kokoni vuoksi..
noh...etsivä ja istuva löytää sopivan,tai menee päästään pyörryksiin

 

[tiggeri]

Ei muuta kuin nettimotoa ja liikkeitää koluamaan. Se, joka sopii parhaiten käteen ja kukkaroon lienee ainoa oikea ratkaisu. Tosin kun noita aikansa kopeloi ja vertailee järjellä, niin loppujen lopuksi tunne vie kuitenkin voiton

Pyörää saa aina vaihdettua, joten ei tuota ihan "ensimmäisen" valintaa kannata liian vakavasti ottaa...se ei yleensä kuitenkaan viimeiseksi jää.

 

[SamiN]

Teretulemast foorumille!

Samoilla linjoilla tiggerin kanssa.
Vanhoja tonnisia cebareita tohon hintaluokkaan on tarjolla yleensä hyvin. Käy koeajoilla, osta se mikä Sinua itseäsi miellyttää. Täältä saa yleensä yhtä monta mielipidettä, kuin on vastaajaakin.

 

[hoo]

mitähän pyörää suosittelisitte aloittelijalle...

ajokokemus on piikilllä ajelua aikoja sitten ja kaverin pyörien lainailua.silloinkin ajeltu eri nätisti.
ekaksi pyöräksi itse ajatellut vanhempaa pyörää,hinta max 2000-4000e,sillä hyvä aloitella ja harjoitella kauan haaveiltua harrastusta.
kun on kokoakin, 190cm ja 100kg tarvis pyörän olla sellainen ettei kyykyssä tarvitse ajaa
honda cbr 1000 itse ajatellut ajoasennon takia.....
mitä suosittelette tälläiselle aloittelijalle

tollanen F mallin cbr on varmaan ihan hyvä vaihtoehto ellei halua ihan täysin kyykkyä.

 

[RvN]

Itse ostin Suzuki SV650N tänä talvena. Ajanut olen sillä noin 500 metriä

Katselin netistä ja kävin liikkeessä testaamassa (istumassa) pyöriä. Vuoden ajan vertailin pyöriä ja luin juttuja ja päädyin tuohon.

Miksi juuri tuo, ei tietoa, sopi kukkaroon ja näyttää silmään hyvältä ja pitäisi olla sopiva aloittelijalle. Se selviää ensi kesänä, sopiiko se vai ei.

Aina sen saa vaihdettua ja suurimman kuumeen saa varmasti pois melkein pelillä kuin pelillä.

 

[Kessu]

Tere tulemast vaan foorumiin.

Kai se on ensimäinen asia mikä Sun on hyvä tuntea, jotta haluutko mennä jalat, vai pää edellä, vaiko sitten ryhdikkäästi suorassa istuen

.

Sitte ku siitä pyörätyypistä rupeet plokkaamaan, olet jo paljo lähempänä oikeaa ratkaisua.
Ja se on melko varma, että alkuun ne pyörät vaihtuu niin usein kun se vain on ittelle mahdollista. Eli mitään vuosikymmenen ostosta ei tarvii ensimmäisenä suunnitella.

Onnea pyörän ostoon.

 

[J@ck]

Nii no.. Jos joku tonninen cebari on aloittelijan pyörä, niin mikähän on sitte kokeneelle sopiva..?

Jotenki vaan tuntuu, että nykyään mennään tavallaan perse edellä puuhun ja hommataan isoja ja tehokkaita pyöriä, vaikka ei osata edes ajamisen alkeita (tämä ei ole henkilökohtaista, vaan yleistys)

Silloin kun meikäläinen harrastuksen aloitti, niin homma meni lähes kaikilla moottoripyöräilyä harrastavilla suunnilleen näin:
Ensin mopo, sitte joku 80 kuutioinen - piikki. Piikin jälkeen 250-350 kuutioinen, korkeintaan viissatanen. Joku tuutti ja vesipyssy, ysikawasta puhumattakaan olivat vain kokeneitten tosimotoristien ajokkeja.

Vaikka tuota polkua ei täysin läpi kulkisikaan, niin enpä kokemattomalle suosittelisi mitään muta kuin normaalia peruspyörää kokoluokassa +- 500 cm3, tai vaikka leppoisaa customia. Joku enskatyyppinen pyörä on myös hyvä opetteluun.
Aloittelijan pyörä ei ole kuussatanen kyykky (eikä mikään muukaan kyykky), tai tonninen matkapyörä - ei ainakaan minun mielestä.

 

[Hannu59]

Silloin kun meikäläinen harrastuksen aloitti, niin homma meni lähes kaikilla moottoripyöräilyä harrastavilla suunnilleen näin:
Ensin mopo, sitte joku 80 kuutioinen - piikki. Piikin jälkeen 250-350 kuutioinen, korkeintaan viissatanen. Joku tuutti ja vesipyssy, ysikawasta puhumattakaan olivat vain kokeneitten tosimotoristien ajokkeja.

Vaikka tuota polkua ei täysin läpi kulkisikaan, niin enpä kokemattomalle suosittelisi mitään muta kuin normaalia peruspyörää kokoluokassa +- 500 cm3, tai vaikka leppoisa customia. Joku enskatyyppinen pyörä on myös hyvä opetteluun.
Aloittelijan pyörä ei ole kuussatanen kyykky (eikä mikään muukaan kyykky), tai tonninen matkapyörä - ei ainakaan minun mielestä.

Itse en ole vielä päässyt kyykypyöriin saakka, koska aina sellaista lainattuani olen onnistunut saamaan omani takaisin (usein lainaajalta joka ei minun pyörälläni aja pätkääkään huvikseen

)

Variluxit päässä pystyy ajamaan vielä istualtaankin, mutta ehkä vielä tulee sekin ikä kun pitää valita pyörä kaksiteholaseille sovitetun ajoasennon mukaan

Mutta kyykky tai ei, niin antaisin mieluusti periksi viissatasesta ainakin sadan kuution verran. Tätä ehkä +- ilmaisusi toisaalta saattoi tarkoittaakin?

Viissatasista on vähän paha löytää tukevarunkoisia pyöriä, joihin aikuinen ihminen mahtuu kyytiin, vaikka kaverin ja tavaroidenkin kanssa. Ja jos mahtuu, niin alusta ei kanna kuormaansa, muista jousituksen hienouksista nyt puhumattakaan. Kuussatasista tuollaisia löytyy ja monissa on jopa hyvät jarrutkin.

Jos kuussatasen teho aihettaa reality-bypassin korvien väliin, niin onkohan silloin mikään MP oikein sopiva ajopeli?

 

[Utah]

Terve vaan kaikille minunkin puolestani!

Itte aloitin vasta viime kesänä aikuisella iällä, vain nuoruuden hyvin lyhyt mopokausi takana, ja tietty fillarilla joka kesä aina. En edes tiedä miksi, pitipä vaan tämäkin harrastus koittaa, ja ihan hyvältä tuntui, vaikka alku suoraan sanottuna hirvittikin vähän. No eipä viime kesänä, tai oikeastaan puolena kesänä paljon ehtinyt vielä ajaakaan, muutoma tonni, mutta tulevana toivottavasti jo ihan kunnolla. Alku meni ilman havereita, täytyy toivoa ja toivottaa muillekin samaa jatkossakin.

Pyöräksi hommasin 90-luvun alun 500-kuutioisen japsin, halvan mutta toimivan peruspärrän. Pyörä on kevyt, ketterä ja kulkee alkuun ihan tarpeeksi (60hv). Sillä kyllä oppii perusasiat siinä kun kalliimillakin, eikä tarvitse investoida heti uudehkon auton hintaa. Pistää mieluummin vähän enempi sitten ajokamoihin. Pienellä pyörällä oppii oikestaan vaihteiden käyttöä paremminkin kuin isommalla, mikä varmaan on alkuun se hankalin asia, autoon tottuneelle. Ja tuskin sitä täydellistä pyörää on keksittykään, taitaa olla niin että yksi osa tätä harrastusta on sen pyörän vaihtaminen, joillakin joka kesä. Niin ja vanhaa pyörää on mukava ropata, sekin on ainakin mulle oleellinen osa harrastelua, vähän vastapainoa työlle. Seuraavakaan pyörä (niitä tulee olemaan...) tuskin on ihan uusi.

Minusta tärkeintä ekassa kaudessa on pysyä hengissä ja kunnossa seuraavaan, eli älä ota mitään mitä et tunne vielä hallitsevasi. Kyllä niitä tupla-X:ä sun muita huippuvehkeitä ehtii vielä ajamaan... sitten kun on siihen edellytykset.

Kohta taas kurvaillaan.

 

[Boxeri]

Nii no.. Jos joku tonninen cebari on aloittelijan pyörä, niin mikähän on sitte kokeneelle sopiva..?

Jotenki vaan tuntuu, että nykyään mennään tavallaan perse edellä puuhun ja hommataan isoja ja tehokkaita pyöriä, vaikka ei osata edes ajamisen alkeita (tämä ei ole henkilökohtaista, vaan yleistys)

Silloin kun meikäläinen harrastuksen aloitti, niin homma meni lähes kaikilla moottoripyöräilyä harrastavilla suunnilleen näin:
Ensin mopo, sitte joku 80 kuutioinen - piikki. Piikin jälkeen 250-350 kuutioinen, korkeintaan viissatanen. Joku tuutti ja vesipyssy, ysikawasta puhumattakaan olivat vain kokeneitten tosimotoristien ajokkeja.

Vaikka tuota polkua ei täysin läpi kulkisikaan, niin enpä kokemattomalle suosittelisi mitään muta kuin normaalia peruspyörää kokoluokassa +- 500 cm3, tai vaikka leppoisaa customia. Joku enskatyyppinen pyörä on myös hyvä opetteluun.
Aloittelijan pyörä ei ole kuussatanen kyykky (eikä mikään muukaan kyykky), tai tonninen matkapyörä - ei ainakaan minun mielestä.

"Poikani" Puhut asiaa...........

Ajatukseni liikkuvat myös samoilla aaltopituuksilla.
Aloita mielellään ITSELLESI sopivalla. Noudattaen kuitenkin em. ohjeita...........

 

[tiggeri]

Noissa puolilitraisissa tuppaavat vain dimensiot loppumaan kesken isommalle kaverille. Tiemmä isommillakaan vehkeillä ei usein omaa tahtoa ole, joten käytökseen voi aina vaikuttaa oikean käden ranteella (sekä tietysti jossain määrin muillakin raajoilla).
Nettivideoita katsellessa joskus kyllä pyörillä näyttää olevan ihan omakin tahtonsa...olipa sitten kyseessä Ducati tai matkasohva. On se vaikeeta...

 

[Putte^]

hienoja videoita

. Ranne liike on vaikee...

 

[rellonen]

Hienoja hartialukkoja..  

Helpoin käsiteltävä lienee joku keskikoon custom tai sitten enskaversiot;ei edes kaato kovin koske lompakkoon.Mutta, luultavasti kuitenkin ostat jonkun kyykyn,nykyiset kuussataset on kelpo pelejä vaikka matkantekoon.

 

[hra1150]

Jos tuollainen 1000 CBR tuntuu hyvältä, se on sitten varmaan se. Rauhallinen pyörä, vähän kankea. Katso nyt vielä sattuuko jossain olemaan sopivaa K100 Bemaria. Sekin voisi olla osaava peli.

nimim. 190 cm/100 kg

 

[sjm]

Noilla spekseillä kannattaa lähteä ennakkoluulottomasti
kokeilemaan vaikka mitä, koeistu piruuttasi joku Africa Twin?
Siinä sitä on leppoisaa ajoasentoa.

 

[karioti]

Itte aloitin kans vuosi sitten työkaverin innoittamana ja koska olen erilainen aikuinen aloitin piikkisellä potkulaudalla. Tulevaksi kaudeksi onkin jo odottelemassa tallissa puoli litrainen ja edelleen mallia potkulauta. Kun kasvan isoksi aikuiseksi innostun ehkä vaihteellisistakin. Olen ehkä liian mukavuuden haluinen kuitenkin sellaiseen jalalla räpläämiseen???

Hiljaa hyvä tulee sano mummukin. Ajelin pitkän pätkän fillarilla, kokeilin enon mopoa ja ajelin kans, mutta omaa en saanut. Ajokortti tuli heti kun mahdollista ja olen ajellut jo 20 vuotta.

Sen verran kipinä iski, että unia on nähty tulevasta ajokaudesta siitä asti, kun mopon talliin työnsin. Olen kuitenkin sitä mieltä kuin jotkut tossa aiemminkin, että lienee syytä harjoitella pienemmillä. Kyllä sitä ennättää myöhemminkin. Tai siis ainakin taidot karttuu.

Toivottavasti valintasi on itsesi näköinen.

 

[gikseri]

Taitaa taas tulla sitä kuuluisaa mutua koko laidan täydeltä ilman mitään käsitystä todellisuudesta. Avovaimo ajoi A-kortin viime kesänä ja sitä ennen ei ollut ajokokemusta muusta kaksipyöräisestä kuin polkupyörästä. Autokoulu ajettiin jollakin 500:lla peruspyörällä. Ekaksi pyöräksi hän osti CBR600RR:n. Ensimmäinen ajokerta CBR:llä tapahtui yleisellä maantiellä liikenteen seassa ja kommentti oli lähinnä postitiivinen: "Tämähän kääntyy näppärästi ja tässä on jarrut. Tämähän on paljon helpompi hallita kuin se autokoulun rimpula."

Nuo pelkistetyimmät peruspyörät ovat moottoritienopeuksissa ihan karmeita verrattuna tukevaan, kompaktiin ja kevyeen sporttipyörään. Varmasti peruspyörälläkin selviää, mutta ennekuin on kokemusta molemmista, ei kannata julkisilla palstoilla varoitella aloittelijoita sporttipyöristä.

Sporttien kaasukahvoissa on pitkä liike, eikä pyörä todellakaan karkaa lapasesta - ei vaikka hieman yrittäisi. Turha pelätä isoja pyöriä tai varsinkaan kyykkypyöriä. Tehoreservi on hyvä tiedostaa mutta ei se tapa - tyhmyys tappaa.

Nykysportit on pääosin rakennettu hyvistä komponenteista ja niiden eteen on uhrattu tuhansia suunnttelutunteja, jotta niistä saadaan mahdollisimman helppoja ajettavia sekä kaupungissa, maatiellä, että myös erittäin kovissa nopeuksissa radalla. Nuo suuritehoiset matkasportit ovat sitten oma lukunsa. Ne ovat yleensä kankeampia, veltompia ja raskaampia kuin sportit mutta pääosin kuitenkin paremmin hallittavia kuin ne viissataset perushetekat.

Edit: Tarkoitus ei siis ollut ohjata 190/100 -kokoisen kaverin pyörävalintaa 600-sporttiin vaan tappa nuo "aloita 500cc peruspyörästä, kuussatanen sportti on liian raju" -jutut tosielämän faktatietoon pohjaten. Se tonnicebari on muuten ihan mukava ja tilava pyörä ja moottorikin on melko hyvä. 1100XX on melko lähellä, ehkä himpun sportimpi. Hyviä valintoja isolle miehelle.

 

[Hyyde]

Pähkäilin itsekin samaa aloittaessani tämän hienon lajin.Juteltuani monen harrastajan kanssa useampi sanoi, että näissä pyörissä on portaaton kaasu.Siispä aloittelin lajin 1000 CBR:llä.Hyvä pyörä isolle miehelle,ei ole ahdas ja riittää pidemmäksikin ajaksi.Alussa tietysti kannattaa ajella niin sanotusti pintakaasulla ja opetella rauhassa.
Nyt myöhemmin on tullut kokeitua esim.tyttärem Kawa ER-5:sta ja
onhan se omalla tavallaan helppo,mutta siihen riitti siirtoajo n.400km,enkä sen jälkeen en sillä ajanut.Pieni mikä pieni.Kyllä sillä kilon Separilla pärjää.

 

[Juutana]

Taitaa taas tulla sitä kuuluisaa mutua koko laidan täydeltä ilman mitään käsitystä todellisuudesta. Avovaimo ajoi A-kortin viime kesänä ja sitä ennen ei ollut ajokokemusta muusta kaksipyöräisestä kuin polkupyörästä. Autokoulu ajettiin jollakin 500:lla peruspyörällä. Ekaksi pyöräksi hän osti CBR600RR:n. Ensimmäinen ajokerta CBR:llä tapahtui yleisellä maantiellä liikenteen seassa ja kommentti oli lähinnä postitiivinen: "Tämähän kääntyy näppärästi ja tässä on jarrut. Tämähän on paljon helpompi hallita kuin se autokoulun rimpula."

Nuo pelkistetyimmät peruspyörät ovat moottoritienopeuksissa ihan karmeita verrattuna tukevaan, kompaktiin ja kevyeen sporttipyörään. Varmasti peruspyörälläkin selviää, mutta ennekuin on kokemusta molemmista, ei kannata julkisilla palstoilla varoitella aloittelijoita sporttipyöristä.

Sporttien kaasukahvoissa on pitkä liike, eikä pyörä todellakaan karkaa lapasesta - ei vaikka hieman yrittäisi. Turha pelätä isoja pyöriä tai varsinkaan kyykkypyöriä. Tehoreservi on hyvä tiedostaa mutta ei se tapa - tyhmyys tappaa.

Nykysportit on pääosin rakennettu hyvistä komponenteista ja niiden eteen on uhrattu tuhansia suunnttelutunteja, jotta niistä saadaan mahdollisimman helppoja ajettavia sekä kaupungissa, maatiellä, että myös erittäin kovissa nopeuksissa radalla. Nuo suuritehoiset matkasportit ovat sitten oma lukunsa. Ne ovat yleensä kankeampia, veltompia ja raskaampia kuin sportit mutta pääosin kuitenkin paremmin hallittavia kuin ne viissataset perushetekat.

Edit: Tarkoitus ei siis ollut ohjata 190/100 -kokoisen kaverin pyörävalintaa 600-sporttiin vaan tappa nuo "aloita 500cc peruspyörästä, kuussatanen sportti on liian raju" -jutut tosielämän faktatietoon pohjaten. Se tonnicebari on muuten ihan mukava ja tilava pyörä ja moottorikin on melko hyvä. 1100XX on melko lähellä, ehkä himpun sportimpi. Hyviä valintoja isolle miehelle.

Mä lähtisin ihan samoilta linjoilta.

Mulla oli ensimmäinen pyörä honda shadow, ja se oli aivan kauhea ajaa. En voi suositella kellekkään. Se ei käänny eikä pysähdy, tosin ei se sitten vastapainoksi kyllä kiihdykkään. Lainasin kaveriltani Ducan ST2:sta jonka jälkeen omalla pyörällä tuli ajettua enää vajaa parisataa kilometriä. Kaverin pyörällä tajusin, ettei ajamisen tarvitse olla tuskaa.

En ole oikeen missään vaiheessa ymmärtänyt noita kauhutarinoita isoista pyöristä. Ei isommatkaan pyörät vahingossa lapasesta lähde vaan kyllä siihen pitää tupin kääntämiseen pitää tehdä tietoinen ratkaisu.

Edit: kirotusvirhe

 

[VasaraH]

Mun mielestä "isokin" pyörä voi olla aloittelijalle ihan hyvä. Itse on tullut kyllä ajettua monia vuosia ja omaan xjr1300 -07 ja voisin kyl sitä suositella aika aloittelijallekkin. Suuri massa, "oikealla painopisteellä" on helppo hallita. Hyvät/tehokkaat jarrut, helppo ajoasento jne tekee ajamisesta helppoa ja suurehko vääntö takaa ettei tarvii sitä pykälää rämpytellä edes takasia joka nyppylään. ...et plussaa on isoissakin, eikä ne käsistä hyäkkää jos et sitä nuppia käännä loppuun...
Muita samoil linjoil?