Matkan keskeytys ja sen eri syyt ?

[mchuurre]

Se minkä suomalainen PÄÄTTÄÄ, yleensä pitää, eikä sitä päätöstä muuta mitkään häiriötekijät mutta joskus tilanne on todellakin se että kun ei ole pakko jatkaa matkaa, on käännyttävä takaisin kotiin ja sehän harmittaa jos mikä !

Itselläni on kertynyt tasan neljä, (4) ulkomaan matkaa jotka on pakko ollu keskeyttää...
Ekalla kerralla (v 2000 ?) oltiin ekan yön jälkeen "kohmessa" yöpymispaikallamme Jyykeässä (Storfjordissa) kun tuuli oli yön aikana kääntynyt pohjoiseen ja aamusta alkaen oli todella kylmää, tosin se oli maaliskuuta. Toisella kerralla olimme nousemassa jälleen p-norjaa kohden Jarhoiksessa (Pellon tasa), kun yöllä satanut lumi sekä aamun muutama pakkasaste ei alkanut sitä ennen puolta päivää pois sulattamaan, käännyimme takaisin, (maaliskuu 2001 ?).
Kolmannella kerralla olin menossa yksin Oulun motaria pitkin ruotsiin (huhtikuu. 2007 ?), kunnes rankka lumisade yllätti ja jossain Kempeleen Zeppeliinin Shellillä oli pakko pysähtyä odottamaan lumisateen taukoamista, mutta turhaan. 2 tunnin jälkeen se vain kiihtyi. Eikä mitä kuin takaisín JKL:ään!!!
Ja nyt neljännen kerran olin menossa p-norjaan loppiaisena (joulukuu 2011), klo 04:00 alkaen, kun tuuli, keliolosuhteet ja jatkuva -16´c pakkanen, sekä takarenkaan aivan liian pieni rengaspaine yhdessä aiheuttivat sen että väylä tuntui liukkaammalta kuin se sitten olikaan.....aiheutti jälleen keskeyttämisen. Ja nämä keskeyttämiset syö mistä jos mikä ! Pura kaikki vermeet, kimpsut kampsut jne....

Muilla vastaavia ?

 

[Anatooli]

Olet Sä Huurre ÄIJÄ! Siis kun noi keskeyttämisen aiheuttaneet syyt on sellaisia, että 99% ei olisi tullut mieleen edes lähteminen MP:llä.

Pahin keskeytys itselläni on moottorin laukeaminen Munchenin lähellä. Lentokoneella takaisin ja kolmen viikon päästä koneella taas hakemaan.

 

[jamirai]

Jossei itte pysty ajamaan jonkin onnettomuuden tai taudin saatikka pyörän totaalisen hajoamisen takia, niin sitten matkanteko seis. Muuten mennään olosuhteiden mukaan...

-jami

 

[iaj]

Ei ole vielä tarvinnut keskeyttää, mutta eihän mulla paljon kilometrejä takana olekaan... Nykyisilläkin vehkeillä vasta 100tkm...

 

[Suzu-ukko]

Hetkeksi keskeytti kytkinvaijjerin napsahtaminen ...mutta letherman ja vara sisus ...

 

[Moto guzzi]

Kerran on sattunut moinen tapaus. Mutta jo ennen lähtöä, viimonen työpäivä, loma edessä, mopolla töistä kotiin ja tankki täyteen, sivulaukut kotona valmiiksi pakattuna odottamassa, huoltikselta lähtiessä alkoi kytkin tuntumaan oudolle ei irrottanut kunnolla. No poikinuthan se oli. Ei siis iltalaivaan mopolla, vaan autoillessa meni se loma. Ja ihan ohuesti suoraan sanottuna v****ti. Niin, ja tuo huoltoasemahan on samassa rakennuksessa kuin mun tallipaikka, 50 metriä.

No onneksi levis silloin eikä reissussa.

 

[Guest]

BMW + EWS

 

[Lauri]

Muu syy: Ajoin koko reissun väärään suuntaan. Tarkoitus oli mennä Helsingistä suoraan länteen, Norjaa pitkin ylös ja käsivarren lappia sitten alas ja takaisin kotiin, mutta kiertosuunta oli väärä. Tuo kierros pitäisi tehdä toiseen suuntaan, niin maisemat muuttuisivat vähitellen jylhemmiksi matkan edetessä. Sen sijaan myötäpäivään ajellessa maisemat latistuvat Norjassa, joten n. viikon ajeluiden jälkeen käännyinkin Trondheimin kohdalla itään. Eteläosan vuorien jälkeenhän siellä tuntuu melkeinpä tasamaalta, joten jäi pohjoisen osuus ajamatta.

 

[Tonnijammu]

Muu syy: Ajoin koko reissun väärään suuntaan. Tarkoitus oli mennä Helsingistä suoraan länteen, Norjaa pitkin ylös ja käsivarren lappia sitten alas ja takaisin kotiin, mutta kiertosuunta oli väärä. Tuo kierros pitäisi tehdä toiseen suuntaan, niin maisemat muuttuisivat vähitellen jylhemmiksi matkan edetessä. Sen sijaan myötäpäivään ajellessa maisemat latistuvat Norjassa, joten n. viikon ajeluiden jälkeen käännyinkin Trondheimin kohdalla itään. Eteläosan vuorien jälkeenhän siellä tuntuu melkeinpä tasamaalta, joten jäi pohjoisen osuus ajamatta.

Kiitti hyvästä vinkistä. Harkinnassa on ollut jokseenkin toi reitti. Viime elokuussa tuli koluttua pohjois norja ja ruotti, joten seuraavaksi maiden eteläpuolet kiikariin...
Etelä norskissa taitaa olla sitä tunneliajoa hiukan enemmän, josta en erityisemmin pidä. Alkaa tunneliin mentäessä pyörä huojua ihmeellisesti

Aiheeseen sen verran, että elokuun reissulla nelospytyn tulppa sanoi kaput, mutta aiheutti vain pienen keskeytyksen matkaan...

 

[Bone]

On huuru-ukko sissi, ei siinä mitään

.

On noi jutut kuitenkin vähän sama, kun angstais sitä,
että joutuu keskeyttämään uimalla suorittamaansa Finlandiahiihtoa.... tai hiihtämällä suorittamaansa Citymatatonia..... tai kusiaispesässä istumisen siksi, ettei ole
tarpeeksi kännissä

.

Eihän loppujen lopuksi ole kuitenkaan kyse muusta kuin
vääristä / huonoista / puutteellisista varusteista

.

Keskeyttäminenhän on myös aika pitkälle tempperamenttikysymys

.

"Pitkänmatkan miehille" niitä aina tulee enemmän... vaikka olis kyse yhdynnästä.

Hätäisemmällä kaverilla niin ei voi käydä koskaan.....
kun tulee joka kerta jo ennen aktia reisille

.

......Näin sitten, ajokelejä odotellessa

.

 

[Gwent]

No kerran Napolin eteläpuolella, illalla motarilla kohti etelää. Alkoi satamaan lunta ja alla kesärenkaat, 120&180-17. Jonkin aikaa autojen renkaat piti uraa auki ja sen tien alas rannikolle piti tulla ihan kohta. Lopulta ura kapeni eikä enää jarruun uskaltannu koskea ku moottorijarrullakin luisteli perä. Ja sitten tuli kallistettu kaarre joka ois pitänny ajaa vauhdilla! No, kylelleen ja alkuasukkaiden avulla pystyyn mutta kohta toiselle kylelle. Hinausautolla sitte lähikylään 2 yöksi ja lopulta tiedusteluretken jälkeen jäistä katua työntäen takas motarille, joka olikin päiväsaikaan sula. Tunti ja alhaalla meren rannalla oli siedettävä +15C ja matka jatkui...

 

[Lauri]

Etelä norskissa taitaa olla sitä tunneliajoa hiukan enemmän, josta en erityisemmin pidä. Alkaa tunneliin mentäessä pyörä huojua ihmeellisesti

Onhan siellä niitä tunneleita, mutta useista pääsee ympäri tai yli vanhaa tietä. Minäkään en pidä tunneleista, joten kierrän jos mahdollista.

Esimerkiksi maailman pisimmäksi mainittu maantietunneli, 24.5 kilometrin Lærdalin tunneli on kierrettävissä yläkautta. Muistaakseni nousee 1.3 kilometriin ja maisemat on kyllä hienoja. Mutta tuosta seuraavalle 11 kilometrin tunnelille ei ollut mitään vaihtoehtoja; se onkin sitten pisin ajamani ja voisi sitä kutsua aika hypnoottiseksi kokemukseksi. Monotonisuudessaan ihan kamala kokemus, alkoi siinä jo pelottaa nukahtaminen joka olisi varmasti johtanut lopullisen pysyvään harrastuksen keskeyttämiseen.

Se tunnelien kiertäminen vaatii sitten etukäteissuunnittelua ja tarkkaa silmää toisinaan, joskus sellaisen vanhan tien risteyksen huomaaminenkin voi olla aika haastavaa.

 

[Pohjanpoika]

Minä pidän tunneleista ja tuo huojuminenkin on ajoa kännissä selvin päin. Mistähän muuten johtunee.....se huojuminen? Toisinaan on kiva pitää tauko jonkun tunnelin levähdyspaikalla, se vain on niin erilaista kuin taivasalla.

 

[Heksa]

Mitään reissua ei koneen hajoamisen takia ole koskaan tarvinnut keskeyttää. Edit. Ompas. Tzr 125 leikkasi kiinni 20 km ennen Ivaloa. Matkaan tuli viikon tauko, mutta silti Norjan reissu tuli tehtyä... Eli keskeyty, mutta vain hetkeksi... Männän ja sylinterin sisäänajo (1000km) muuten tuli vedettyä yhdessä päivässä.

Mutta lähialuepörrääminen (yöhuoltikselta toiselle huoltikselle) on kerran keskeytynyt kortin lähtööön... Sain tosin ajoaikaa pari tuntia kotiin ajamiseen. Ja sumpitkin kerkesin juoda.  

Täppä tuli siis kohtaan 5.