G
Guest
Guest
Eli kuinka paljon voi olettaa olevan konetehoa, jos penkissä takaselta irtoaa vaikkapa 100hp ?
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Eiköhän se ero ole noin 10% luokkaa.
G
Guest
Guest
Kardaanimallissa on yleensä hiukan ketjuvetoista enemmän tehohukkaa kulmavaihteesta johtuen, pl. esim. Motoguzzi ja BMW, jossa koneen asennosta johtuen kulmavaihdetta ei ole. Esim. Yamahan Fjr antaa takaselta vakiona 120, kampuralta 143.
Vähän enemmän menee hukkaan.
Meneekö toi tehohukka noin suoraan prosenteissa? Maalaisjärjellä ajatellen luulisi, että se olisi lähempänä jotain vakiota. Jos mopossa on vakiona 50 heppaa ja siitä turbolla revitään 200 heppaa, niin kasvaako tehohäviö samassa mopossa jostain syystä nelinkertaiseksi? Jos kasvaa, niin millä perusteella?
Eikös se kulmavaihde täydy olla joka tapauksessa ainakin takarenkaan päässä?
G
Guest
Guest
Sitä kutsutaan vetopyörästöksi ja se löytyy kaikista kardaanivetoisista laitteista, nelivetoautoista myös edestä, siksi sitä ei erikseen mainita. Tâmä kulmavaihde, jonka mainitsin, kääntää rungossa poikittain olevan kampuran & vaihteiston pyörimissuunnan pitkittäiseksi. Rengas on se kuminen rinkula siinä vanteen ympärillä ja yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden nimeltä pyörä. Piti mainita, ennenkuin joku pikkutarkka pääsee kuittaamaan.
No en kysynyt sillä etten olisi tietänyt, mutta tarkoitin että kardaanipeleissä on jokatapauksessa hyötysuhteeltaan huono kulmavaihde, koska akselin pyörimissuunta pitää muuttaa. Joissain vielä molemmissa päissä.
tuo pilkunnus... voidaan jättää johonkin toiseen topikkiin.
Mitä suuremmalla voimalla voimasiirtoa rasitetaan, sitä suurempi määrä sitä menee hukkaan. Ihan järkevää ja loogista. Se on siis prosentuaalinen.
Esimerkkinä vois sanoa, että mopon moottorikin tai vaikka ihmisen polkemana saa kyllä vaikka tonnisen gixxerin voimansiirron pyörimään, vaikka tehoa ei ole juuri ollenkaan. Eli siis tehohävikki on alle 1hp ihmisen tapauksessa kevyeen. Mutta löydään siihen sellainen kone, jossa on kampuralla vaikka 200hp, niin toki tehoa hukkuu kitkaan, lämpöön yms paljon enemmän.
Rullaketjuvälitykselle "Koneenosien suunnittelu" (Wsoy 2001) antaa hyötysuhteeksi 0,96 ... 0,98. Sivu 571.
(Tuo koskenee ketjua ilman O- X- tms renkaita, voideltuna, suorassa linjassa jne...)
Lieriöpyöräparille kirja antaa sivulla 512 hyötysuhteeksi 0,96 .. 0,99. Joka vastannee aika lähelle hypoidipyörästön hävikkiä?? Tuohon täytyy kuitenkin lisätä akseleiden laakerointien tehohäviö 0,98 .. 0,99 eli näin ollen huonoimillaan hyötysuhde olisi 0,94.
Toisaalta toisen rattaan akseli toimii myös pyörän laakerina, eli näin ollen ketjuvälityksen hyötysuhteesta tulisi myös napata yhden laakerin hävikki pois. Mutta toisaalta kardaaniakseli aiheuttaa hävikkiä joka riippunee kardaaninivelen kulmasta?
Oikeassa kireydessä ehjä ketju terveillä rattailla on epäilemättä herkempi voimansiirtäjä kuin kulmavaihde, mutta tuo etu varmasti useassa tapauksessa syödään aikas pieneksi huonolla kunnossapidolla. Perämötikkä kun on aika tunteeton ulkoisille olosuhteille.
(Tuo koskenee ketjua ilman O- X- tms renkaita, voideltuna, suorassa linjassa jne...)
Lieriöpyöräparille kirja antaa sivulla 512 hyötysuhteeksi 0,96 .. 0,99. Joka vastannee aika lähelle hypoidipyörästön hävikkiä?? Tuohon täytyy kuitenkin lisätä akseleiden laakerointien tehohäviö 0,98 .. 0,99 eli näin ollen huonoimillaan hyötysuhde olisi 0,94.
Toisaalta toisen rattaan akseli toimii myös pyörän laakerina, eli näin ollen ketjuvälityksen hyötysuhteesta tulisi myös napata yhden laakerin hävikki pois. Mutta toisaalta kardaaniakseli aiheuttaa hävikkiä joka riippunee kardaaninivelen kulmasta?
Oikeassa kireydessä ehjä ketju terveillä rattailla on epäilemättä herkempi voimansiirtäjä kuin kulmavaihde, mutta tuo etu varmasti useassa tapauksessa syödään aikas pieneksi huonolla kunnossapidolla. Perämötikkä kun on aika tunteeton ulkoisille olosuhteille.
Koneenrakentajan raamatustahan löytyy vastaus useaan kysymykseen...
Tuo teorian ja käytännön ero on tosiaan hyvä ottaa mukaan kun tarkemmin laskee häviöitä... Eli teoriassa ketjulla toteutettu voimansiirto on häviöiltään parempi. Mahtaa myös massahitaus olla pienempi. Toisaalta ketjun hyötysuhde huononee käytössä nopeammin.
Kuitenkin epäilen, että tuollaisen hypoidi-tyyppisen kulmavaihteen hyötysuhde on lähempänä 90 kuin 100 prosenttia, koska siinä on samalla alennusvaihde ja hampaat eivät ole samansuuntaisesti toisiinsa nähden. En vaan nyt mistään löytänyt faktaa tähän hätään... Koitin selailla teollisuuden vaihteistovalmistajien sivuilta, mutta olen huono etsimään. Enivei ei ne erot mitään isoja ole, kun ei käytetä mitään kierukkatyyppistä kulmavaihdetta.
Totta tuo kaikki.
Toisaalta ketjulla on joitakin muita kivoja ominaisuuksia, esim. helppo välitysten vaihto. Kummallakin omat hyvät ja huonot puolensa.
