Kertaus on opintojen äiti. sanotaan...

[omppupomppu]

Kun aina haukutaan "kamalia kyytiläisiä" niin laittakaahan tähän erikseen ohjeet kaikille "vyöruusuille". Ajokelit alkaa olla käsillä jo.

 

[Yamaha1]

Menee suosiolla siihen suuntaan kuin pyöräkin. Ei vänkää siis vastaan eikä rimpuile ja nalkuta...

Jarrutuksissa vois ottaa tankista tukea ja kiihdytyksissä pitää sen otsansa erillään mun kypärän takaosasta...

Mukava kiihdytellä jos se on tällasta: Vroom... PAM...vroom PAM... vroooooom...PAM...

 

[Baby Jesus]

Älä kuvittele, että se, että venkoilet rekkamiehen hymysi piiloon hitaassa vauhdissa juuri ennen pysähtymistä tekee siitä yhtään sen turvallisempaa. Itseasiassa hitaassa vauhdissa pienemmätkin liikkeet aiheuttavat suurempaa haittaa tasapainolle.

 

[lillamy]

Myötäile liikkeitä ja kantsii kurkkia olkapään yli, jotta tietää ajoissa mihinpäin seuraavaksi kallistaa ja saa vähän ennakkoon tietää josko tulee äkkijarrutuksia. Kantsii ottaa tukea tankista, sillon on helpompi hallita pysymistään paikoillaan niin ettei jarrutuksissa liu kuskin selkään ja ei ne päätkään sitten niin kolise. Jos mennään lujjjaa ni siirtää sitä peppua vähän taaksepäin ja kallistuu lähemmäs kuskin selkää ettei oo niin pystyssä vaan virtaviivasempi ja sillon on paljon helpompaa myötäillä niitä kallistuksiakin kun on tavallaan lähempänä pyörää.

edit: Niin ja PYH jyrille.

 

[Pyöräilijä]

Sitten kun se ahteri on vihdoin viimmein hinattu sinne piippuhyllylle ja saatu hierottua oikein hyvä istuinasento ja aletaan vetää niitä hanskoja käteen ennenkuin hohhoijaa...
aletaan kiskoa kypärähuppua päähän...jne

Vois miettiä miten liikkeelelähtö saadaan joustavaksi eli tehdään pukeutuminen maassa. Ja yx
hyvä keino on sopia yhteinen merkkikieli kun huuto ei aina kuulu. esim. takanaolija paukauttaa reisillään parikertaa kuskin jalkoja että kuski herää horroksesta ja tajuaa että nyt vihdoin ja viimmein saa lähtee mopolla ajelee, tai jos on muuta asiaa ajon aikana niin kuski tietää että kyytiläinen taas haluaa jotain huomiota.

 

[Ace]

Ai että sitä ollaan kaikki taas niin kevättä rinnoissa ja ystävällisiä...

Joo, ottakaa kaikki vyöruusut sellainen hyvä perusasento jolla saa pidettyä itseään paikallaan niin kiihdytyksessä kuin jarrutuksessa, vaikka toinen käsi edessä ja toinen takana jos mahdollista. Sitten siinä vaan istutaan, ei normaaliajossa sen kummempaa hifistelyä tarvita.  

Rauhallisuutta molemmilta, yhtäkkinen kyytiin hyppääminen on yhtä ilkeätä kuin äkillinen "tuppinurin"-efekti. Sitte jos mennään lujaa niin kyllähän se vaatii muutakin, mutta tuolla pääsee alkuun. Kommunikointi kehittyy, ja jos heti ensi kerralla kun kyytiläinen hyppää kyytiin, pitää vääntää tuppi nurin, on jo jotain jatketta jalkojen välissä....

Edit: Tuli tosta Samu69:n viestistä mieleen ensimmäisen oman osto, silloinen kauniimpi osapuoli: *ei sillä mitään tee ja on niin kallis jne, kot kot..*
No, "kikotin" pihaan, pari ensimmäistä lenkkiä --> Samainen hlö: *Jos oisit ostanut silloin kun rupesit puhumaan, oisit jo maksanu sen!* Että näin se mieli ailahteleen...

Niin vei mopoilu entisen vastustajan mielen, nykyään vaikka kaikki muu muuttunut, ei hän ilman mopoa olisi. Että tuli kertaheitolla vyöruususta aito mopoilija.

 

[samu69]

*horrori hyhmiö* Wiime kewäänä sitten aloitin n10 wuoden tauon jälkeen .... ihan ittekseni kuulemma saisin saatana ajella ei sitten ollu sillekkään rahalle mitään parempaa käyttöä !

noin se sitten tuli kumminkin uus kikotin pihaan...jokunen ilta siinä tuli sitten harjoteltua , ihan yksikseen , se oli todella tylsää,,meinaan se kun lähti pihasta niin tiesi jotta sinne jäi emäntä otta kurtussa lennättämään tiskirättiä....

Noh iltana eräänä tuli tilaisuus ostaa ajoasu naiselle kaikkineen lisähilppeineen ja arwelin "wakoilin etukäteen siis" kokojenkin olewan passelit...Kannoin koko komeuden kotiin... "MITÄ PERKELETTÄ" kot kot kot.... usko nyt jotta en tule sinne ikinä istumaan... siinä sitten

No kun emäntä ei eläissään edes mopon kyydissä ollut ollut, ajattelin jotta se sitten siitä... mutta luontainen uteliaisuuteni ei lannistanut minua.. waan

marketista ... sitä hieman koneistoon ja sitten ehdotus..... mitäs jos kokeilisit miltä se kypärä tuntuu päässä tai sopiiko se edes....sitähän sitten koetettiin useana iltana sen jälkeen,,, ihan ilman käskyttämistäkin... sitten jo sowiteltiin ajowarusteita istuttiin ne & kypärä päässä sohvan nurkalla ja mietittiin.... noh sitten siitä ilman warusteita pyörän satulaan ihan waan kokeeksi...jotta millasta se nyt sitten muka on siellä istua ja räpsästiin muutama photo... jne... kunnes koetti se ilta jotta sotisopa päälle ja wiereiselle pikkutien pätkälle köröttelemään Max. 40 Km/h edes takaisin ja ei sitten muuten kiihdytellä....

*hmm* Walaistuin.. ja kas ilmoitin matkustajalle jotta nyt kyllä nousee nuo moottorinlämmöt liikaa, ajetaan pikkulenkki kotiin pidä waan wyötäröltä kiinni ja nojaa se kypärä siihen olkapäähän... sitten mentiin pikkulenkki (noin 240Km) kotiin...

Eipä ole tarwinnut enää juurikaan itsekseen ajella... paitsi ne sowitut Max 3 iltaa wiikossa jolloin saan ihan ilman sarwia ja hampaita lähteä

itsekseni......

Niin niitä kertaus ohjeistuksia....hmmm... eipä nyt juurikaan tule muuta mieleen kuin jotta tarjoa aina kyytiläiselle pulla kaffet ennenkuin ilta liiaksi wiilenee.. saat näin ajaa sen pidemmän lenkin kautta kotiin......

 

[Jeremy]

Kuskeille vielä semmoinen huomio, että ottaa alun tosi varovasti kokemattoman kanssa. Minä meinasin aikoinaan ajaa talon seinään lähes kotipihassa, koska en ollut varautunut niin rajuun vastahankaan jyrkässä mutkassa. Pyörä ei tuntunut kääntyvän yhtään mihinkään, kun kyytiläinen roikku neuvoista huolimatta ulkomutkan puolella kuin sivuvaunuajoissa

Älä siis oleta että kyytiläinen osaa, ole varma. Suoraan kyllä menee helposti, mutta se eka kunnon mutka voi olla paha.

 

[cooz]

Kallistaminen on kuitenkin vaikeaa, jos ei yhtään tiedä mitä pitäisi tehdä. Saati että mopolla ajamaton osaisi olla vaan kyydissä rentona. Sellaisen neuvon kuulin joskus, että pitäisi neuvoa kyytiläistä katsomaan mutkan puolelle maahan.

 

[Yamaha1]

Juu, on ollu semmosiakin kyytiläisiä jotka roikkuu sitte siellä mutkan sisäpuolella ihan tosissaan, sekään ei ole kivaa. Minä aina neuvon vain mukailemaan pyörän liikkeitä, se tuntuu toimivan...

 

[enna]

Joo mutkan puolelle kattominen helpotti huomattavasti ainakin mulla.

Sitten kuskin kanssa kannattaa sopia muutamista merkeistä jos ei kypäräpuhelimia ole. Ollessani kyydissä taputin kuskia oikealle reidelle, jos halusin pysähtyä ja vasemmalle, jos pelotti (mentiin liian kovaa tms.). Niin ja käsillä taputin vyötärölle, kun olin valmis lähtöön.

Muistaakseni ei taidettu noita sopia etukäteen tuli vaan jostain tavaksi.

Joskus vähän tuli väsyttyä kyydissä ja joutu lauleskelemaan yksinään kypärän sisässä et pysy hereillä  

Pitää kummankin muistaa et tarkotus on kuitenkin nauttia ajamisesta...  

Niin ja mähän oon vaan ollut kyydissä enkä koskaan kyydinnyt ketään... enkä sitten tiedä oonko ollut kuinka huono kyytiläinen  

 

 

[Johu]

Joo, ei siinä mitään akrobaattista tartte. Ja ei kannata kauheesti valistaa että kyytiläinen "kanttaa", tulee silleenkin helposti ylläreitä kun joku yrittää liikaa.

Joku täällä neuvonut joskus että "istuu kuin perunasäkki". Eli tulee vain sen pyörän mukana, ei yritäkään siirtää painoa mihinkään suuntaan. Musta se toimii aika hyvin. Kallistelusta maksimissaan toi mitä Enna sanoi, että kattoo kuskin sisäpuolen kurvin olan yli.

Ja vielä kannattaa sopia joku "herätys" merkki, mä aina heilautan polvia ulospäin, kyytiläinen tuntee sen sitten omissa jaloissaan ja tietää että jotain tapahtuu sekä tajuu pitää kiinni. Yleensä siis iskee sellanen "hetkellinen kiire"..

 

[Guest]

Takalaukku on hyvä apuväline, siihen kun kyytiläinen laittaa selkänsä kiinni ja pitää siinä, niin kallistuu mukana kuin ajatus

 

[Ron Jeremy]

Noh iltana eräänä tuli tilaisuus ostaa ajoasu naiselle  kaikkineen lisähilppeineen ja arwelin "wakoilin  etukäteen siis" kokojenkin olewan passelit...Kannoin koko komeuden kotiin... "MITÄ PERKELETTÄ" kot kot kot.... usko nyt jotta en tule sinne ikinä istumaan... siinä sitten  

No  kun emäntä ei eläissään edes mopon kyydissä ollut ollut, ajattelin jotta se sitten siitä... mutta luontainen uteliaisuuteni ei lannistanut minua.. waan  

 marketista ... sitä hieman koneistoon ja sitten ehdotus..... mitäs jos kokeilisit  miltä se kypärä tuntuu päässä tai sopiiko se edes....sitähän sitten koetettiin useana iltana sen jälkeen,,, ihan  ilman  käskyttämistäkin... sitten jo sowiteltiin ajowarusteita istuttiin ne & kypärä päässä sohvan nurkalla ja mietittiin.... noh sitten siitä  ilman warusteita pyörän satulaan ihan waan kokeeksi...jotta millasta se nyt sitten muka on siellä istua ja räpsästiin muutama photo... jne... kunnes koetti se ilta jotta  sotisopa päälle ja  wiereiselle  pikkutien pätkälle  köröttelemään Max. 40 Km/h edes takaisin ja ei sitten muuten kiihdytellä....

*hmm* Walaistuin.. ja kas ilmoitin  matkustajalle jotta nyt kyllä nousee nuo moottorinlämmöt liikaa, ajetaan pikkulenkki kotiin pidä waan wyötäröltä kiinni ja nojaa se kypärä siihen olkapäähän... sitten mentiin pikkulenkki (noin 240Km) kotiin...

Sä oot kyllä tosi sissi. Pitää vissiin kokeilla tota ensikesänä tai sit parempi että ei niin saan ajaa ittekseen

 

[samu69]

Noh iltana eräänä tuli tilaisuus ostaa ajoasu naiselle kaikkineen lisähilppeineen ja arwelin "wakoilin etukäteen siis" kokojenkin olewan passelit...Kannoin koko komeuden kotiin... "MITÄ PERKELETTÄ" kot kot kot.... usko nyt jotta en tule sinne ikinä istumaan... siinä sitten

No kun emäntä ei eläissään edes mopon kyydissä ollut ollut, ajattelin jotta se sitten siitä... mutta luontainen uteliaisuuteni ei lannistanut minua.. waan

marketista ... sitä hieman koneistoon ja sitten ehdotus..... mitäs jos kokeilisit miltä se kypärä tuntuu päässä tai sopiiko se edes....sitähän sitten koetettiin useana iltana sen jälkeen,,, ihan ilman käskyttämistäkin... sitten jo sowiteltiin ajowarusteita istuttiin ne & kypärä päässä sohvan nurkalla ja mietittiin.... noh sitten siitä ilman warusteita pyörän satulaan ihan waan kokeeksi...jotta millasta se nyt sitten muka on siellä istua ja räpsästiin muutama photo... jne... kunnes koetti se ilta jotta sotisopa päälle ja wiereiselle pikkutien pätkälle köröttelemään Max. 40 Km/h edes takaisin ja ei sitten muuten kiihdytellä....

*hmm* Walaistuin.. ja kas ilmoitin matkustajalle jotta nyt kyllä nousee nuo moottorinlämmöt liikaa, ajetaan pikkulenkki kotiin pidä waan wyötäröltä kiinni ja nojaa se kypärä siihen olkapäähän... sitten mentiin pikkulenkki (noin 240Km) kotiin...

Sä oot kyllä tosi sissi. Pitää vissiin kokeilla tota ensikesänä tai sit parempi että ei niin saan ajaa ittekseen

*Kiitos waan*
Niin se on hieman samallaista naisten keralla ,,, kuin lahnan onginta.

Ensin annetaan hetki löysiä ja weto--> sitten loppu onkin jo historiaa

 

[JaZZo]

kuskilta ei saa yrittää lyödä kylkiluita sisälle kuten eräs entinen vyöruusu yritti.

kuskia ei saa häiritä koputtamalla olkapäähän joka huoltoaseman kohdalla minkä näkee.

mutkatiellä ei saa kallistaa mutkasta pois päin!!!

takana istuessa ei saa olla liian rentona, eikä saa testata kypärän pintajännitystä kuskin kypärää vasten kiihdyttäessä ja jarruttaessa. (hyvää vatsa, ja selkälihastreeniä kyytiläiselle)

kyytiläinen ei saa huutaa kuin hinaaja, naama punaisena keskellä torikahvion parkkipaikkaa esim. "SAATANAN HULLU, MIKS SÄ TOLLEEN TEIT" tms.

kyytiläinen ei saa jännittää, ainakaan liikaa! ja jännittäessä ei saa yrittää puristaa kuskilta ilmoja pihalle!

kyytiläisen tulisi joka kerta kysyä kuskin mielipidettä vaatteistaan ennen ajoon lähtöä (koskee ensikertalaisia jotka vetää trendikledjut niskaansa)!

tässäpä näitä mitä ekana muistuu mieleen...sinkkupenkki tekeillä silti!

 

[Guest]

Vähillä kyydityskokemuksillani (viisaimmat ja kokeneemmat korjailkoon, jos asiakseen näkee):

-Mutkatietä ajettaessa pyörä ei käänny sitä kuskia vääntämällä... Mikään ei vituta niin paljoa, kuin kyytiläinen joka alkaa mutkissa "ohjata" moottoripyörää vääntämällä ja kääntämällä kainaloista tai olkapäistä.

-Kyykkypyörällä jarrutukset on yhtä tuskaa molemmille, jos joka kerta kyytiläinen valahtaa kuskin kanssa samalle penkille. Jarrutuksissa kannattaa siis puristaa jaloilla kuskia (ei kuitenkaan täysillä...) ja ottaa käsillä tukea, joko tankista tai sitten kuskin selästä.

Tähän mennessä mulla paras kyytiläinen on ollut semmoinen henkilö, joka on itse pyörällä ajanut ja osaa näin ollen varautua kiihdytyksiin ja jarrutuksiin.


Nuo kyytiläisen tekemät virheet johtuu kyllä yleensä kyydittäjästä, joka ei mitään neuvoja ole antanut ennen ajoon lähtöä. Eli jos jotakuta meinaa kyyditä, niin kannattaa antaa pieniä neuvoja kyydissä olemisen suhteen (jarrutuksista, kiihdytyksistä, pyörän kallistumisesta, yms.), pyörän kyydissä istuminen ei ole samanlaista löhöilemistä, kuin autossa istuminen...