Kardaaniakseli moottripyörissä

[Wincent]

Moi,
kenties tulevana motoristina tuli pyöriä katsellessa vastaan pyörä kardaaniakselilla. Mikään suuri outous tuo ei kai ole, mutta minulle tuntematon.

Olisin kysynyt kokemuksia ja suosituksia. Vaikuttaako ajamiseen mitenkään? Helppo huoltaa? Kestävä?

Ei varmaan tarvitse sanoa että pyörä olisi ensimmäiseni ja kohtuullisen käytetty.

 

[Kumikameli]

Ei ainakaan omassa Guzzissa ole tullut kardaanin kanssa mitään ongelmia kestossa tai ajossa. Mukavampi entä ketjuveto omasta mielestäni. Kannattaa suhtautua varauksella kun kuitenkin alkaa bemarin perien kesto puheenaiheeksi varmaan muutaman viestin jälkeen.

 

[SamiN]

Aika monessa, jollei melkein kaikissa isoissa matkapyörissä on nykyään kardaanit. Plussia kyseiseen käyttöön enemmän kuin miinuksia.

Mm. tuolla on on noita hyötyjä lueteltu:
*linkki*

 

[Utah]

Keppivetoja on ollut iänkaiken, mutta miksiköhän remmiveto ei ole yleistynyt pyörissä? Olisi yksinkertainen eikä tarvitsisi öljytä? Ehkä katkeamisvaara?

 

[pinna]

Kovasti on puhuttu että vaikuttaa ketjuja enenmän perä nousee pyörästä ja kaikkea muuta.Ajettuani normaali ajoa 4 v kardaanilla en ole havainnut mitään eroja ketjuihin.
Ehkäpä erot tulevat esiin vasta äärirajoilla polvi maassa,tai tosi tehokkaissa pyörissä.

 

[SamiN]

Bajahillissähän tuo aika hyvin kiteytetty

http://www.bajahill.net/s-h-m-FAQ-5.html#5.3.4

5.3.4 Miksi ketjut ovat paremmat kuin kardaani?

Jyrki Pesonen kirjoitteli seuraavaa:
Ketjuja voi rasvata, tarkastaa, kiristää. Toisinsanoen loppumattoman virittämisen kohde. Kardaania voi vain katsella ja ehkä vahata, mutta kardaanipyörää ei voi virittää.

Ajokauden päätyttyä (tai sen keskellä) voi pyörää huoltaa vaihtamalla ketjut ja rattaat. Sitten pyörän voi laittaa myyntiin kommentilla "Vasta huollettu". Kardaanipyörään vaihdetaan peräöljyt kerran vuosikymmenessä, eikä öljynvaihtoa voi huolloksi sanoa. Siitä varmaan johtuu että kardaanipyöriä joudutaan pitämään kauemmin.

Ketjuista tietää millon ne alkaa olla lopussa, ne venyy. Moniko on nähnyt venynyttä kardaania ? Kardaanista ei siis tiedä koska se on lopussa.

Vanhat ketjut saa pois takahaarukan irroittamalla, tai sitten rälläkällä. Kardaanin katkaisuun tarvitaan kassillinen timanttilaikkoja. Uuden ketjun liittäminen onnistuu kevyellä työkalulla minuutissa. Uuden kardaanin hitsaaminen ja sorvaaminen vie viikon.

Ketjuvälitteisen pyörän saa paremmin keulimaan kun vaihtaa rattaita tiuhempiin. Kardaaneja saa yhdenlaisia joten kardaanipyörää ei saa keulimaan.

Kettingillä voi hakata mummoja heiveröisempikin huumehörhö. Kardaanilla koputteluun tarvitaan Toni Halme.

Ketjuremonttia varten voi pitää reissuilla taskussa ylimääräistä ketjulukko. Koitapa laittaa goretexin rintataskuun varakardaani.

Kardaani on ikuinen, ketjut taas vaihtotavaraa. Eli ketjut on paremmat, perusteluita lisää aktiivisilta poikamiehiltä...

 

[Cobretti]

Kardaani on huoleton (öljynvaihto silloin tällöin vs. jatkuva rasvaaminen) ja kestävä tapa toteuttaa mp:n voimansiirto.

Kardaani aiheuttaa jonkunverran hissi-ilmiötä eli perä nousee ja laskee riippuen siitä onko koneessa veto päällä vai ei. Ainakaan itseäni tuo ei ole haitannut ollenkaan, ei sitä oikeestaan edes huomaa. Guzzihan on sittemmin alkanut valmistaa CARC kardaaneita joissa hissi-ilmiö on eliminoitu. Noita ei tosin vanhemmista löydy.

Täytyy lopuksi mainita että jos ostat vanhan pyörän jossa ketjuja ei ole huollettu, on ratkaisu helppo. Uudet ketjut. Jos taas kardaanipyörää ei ole huollettu niin rahaa voikin palaa vähän enemmän.

 

[Wincent]

Kiitos viesteistä. Olisko vielä kellään kokemuksia/tietoa miten jos kilsat alkaa olla jo lähellä 100t km ja ikääkin toistakymmentä vuotta?

 

[suzuki_GS1100G]

Vanhassa pyörässä on aina jotain laitettavaa, mutta se miten pyörää on aiemmin pidetty vaikuttaa tosi paljon remontin tarpeeseen.

Itselläni on gs1100g vm.1983 tallissa myynnissä. Kun pyörän ostin ihastuin sen ulkonäköön ja ääniin. Oli myös mielenkiintoista korjailla tuota pyörää, kun samalla oppii tekniikkaakin. Itse asiassa ajelisin edelleen tuolla vanhalla, mutta kun se viimeksi tarvitsi huoltoa, oli ajokausi juuri alkanut ja polte tielle oli valtava. Piti hakea toinen ajopeli alle, jotta korjausta ei olisi tarvinnut tehdä ajokaudella.

Itse olen tullut sellaiseen johtopäätökseen, että moottoripyörän hinta antaa jonkinlaisen kuvan ajopelistä tai oikeastaan sen korjaustarpeesta. Tuo on pätenyt ainakin omissa ostoksissani. alle 3000 euron pyörissä on jo jotain laitettavaa. 3000 - 5000 ei tarvitse laitella paljoa, 5000 ja ylöspäin on sitten jo paremmassa kunnossa. Tuo on toki vain oma havaintoni, joten en tiedä sen paikkansa pitävyyttä. Jokainen prätkä on yksilönsä ja ostohetkellä kannattaa ottaa mukaa joku kokenut kuski, jolla itsellään ei ole pyörä juuri sillä hetkellä hankinnassa. TUo kaveri tutkii pyörän erilailla kuin ostaja itse. Yleensä ostajalla iskee tunne, että tuo pitää saada ja se sitten ostetaan vain huomatakseen, että ei olisi kannattanut. Kaveri siis jarruttelee ostoa ja toimii järkenä ostohetkellä.

Ja jos ostaa vanhemman pyörän, jota sitten itse laittelee pikkuhiljaa kuntoon, niin rinnalle sitten joku 300 kuutioinen kilvissä oleva enduro, jotta osien tilausaikana on joku peli jolla ajella. Toki vakuutukset ovat kahteen pyörään kalliit, joten kannattaa ajaa ensin alle 700 kuutioisella pyörällä vakuutusten bonukset ylös, jotta vakuutuksen kannalta olisi halvempaa.

Ai niin, tämä nykyinen ajossa oleva peli on ketjuvetoinen. Seuraava EI ole ketjuvetoinen. Kardaanin huolto on huomattavasti helpompaa, kuin ketjujen. Paitsi, jos kardaani katkeaa.

 

[Jim Goose]

Kiitos viesteistä. Olisko vielä kellään kokemuksia/tietoa miten jos kilsat alkaa olla jo lähellä 100t km ja ikääkin toistakymmentä vuotta?

280000 kilsaa takana keppi-Kawalla -80 mallia, alkuperäisillä kardaanin osilla mennään, mitään ei ole öljyn ja rasvan lisäksi tarvinnut vaihtaa. Mun aikana kertyny kilsoja 210000 km, ei mitään ongelmia kardaanin kanssa. Koneöljy voitelee tuossa vielä kulmavaihteen.

 

[Moto guzzi]

Helpommalla pääsee kardaanin kanssa. Ja mitä ajettuhin kilometreihin tulee, niin harvassa taitaa iäkkäämmät kardaanipyörät olla joilla alle satatuhatta kellossa. Omat molemmat ylittäneet tuon "maagisen" rajan.  

Mitä tuohon öljynvaihtoon tulee, niin sieltä kardaanista ei öljyä löydy, ainakaan Guzzista, eikä puimurista, perä ja laatikko on asia erikseen noissa kuivakytkin tekeleissä. Ainoa huolto noihin on boorien rasvaus, ja sekin aivan kalervon pala.
Japanilaisien kardaanimopojen sielunelämään en ole perehtynyt, ties vaikka öljyssä lilluisivatkin, niinkuin kytkimetkin.

 

[HarriS]

Tähän ei tainnut kukaan vielä vastata:
Sata tuhatta on kardaanille vasta alkutaival, jos on edes joskus vaihdeltu öljyjä. Esimerkiksi Intrudereilla on ajettu paljon enemmän, muistaakseni paras tapaus Suomen intikkaklubilaisilla yli 300t. Muistelisin, ettei siitäkään ole perä/keppi mennyt kertaakaan. No, ääritapaukset sikseen, mutta kyllä se kestää. Yksi huono tapa on louskuttaa isolla twinillä liian pienillä kierroksilla (harley-wannabe

) jolloin kardaani hakkaa ja rasittaa perää.

 

[Staga]

Keppivetoja on ollut iänkaiken, mutta miksiköhän remmiveto ei ole yleistynyt pyörissä? Olisi yksinkertainen eikä tarvitsisi öljytä? Ehkä katkeamisvaara?

No kyllähän noita remmivetoisia on aika pirusti... Kaikki Harrikat, Buellit, joitakin japsikustomeja, Bemarin 800 kuutioiset (miinus GS) ja kai noita on muitakin.

Kertovat remmillä ajettavan satkun ja uusiminen huomattavasti kardaania halvempi, parhaimmillaan ketjujen vaihdon luokkaa mutta mikäli myös hihnapyörät menevät uusiksi niin hinta tuplat tai triplat vrt ketjut/rattaat.

Plussaa huollon helppous ja siisteys eli ei oikeastaan tarvitse huoltoa satunnaista kireyden tarkistusta/kiristämistä lukuunottamatta, ei tarvitse öljyä eli pyörä pysyy puhtaana ja takavanne rasvattomana ja onpa tuo äänetönkin ja "pehmeä" ajettava.

 

[Wincent]

Kiitos kaikille. Täältä saa näköjään nopeaa ja asiallista tietoa.

 

[Goofy S]

Kukaan ei kai kehunut vielä ketjuja, joten:
- yksinkertainen ja varma toiminta lyhyemmille matkoille
- kevyt
- hyvä hyötysuhde, siirtää siis hyvin tehot takapyörälle
- helppo huoltaa
- helppo muuttaa välityksiä

Eli oiva ratkaisu sportti-/kyykkypyörään.

Jokaiselle löytyy hyvä ratkaisu

 

[sarkka]

Ehkäpä erot tulevat esiin vasta äärirajoilla polvi maassa,tai tosi tehokkaissa pyörissä.

Polvi maassa keppipyörällä viimeksi keskiviikkona rataa kiertelin. Ei se vielä näin harrastelutasolla haittaa siinäkään.

Todella pieneksi ovat saaneet myös hissi-ilmiöt näissä nykyisissä kyykkykepeissä.

Huoleton on.
Viime kesänä 22tkm, pääsääntöisesti maantieajoa sateessa, jonkin verran ratailua. Yhtään kertaa ei tarvinnut edes ajatusta uhrata toisiovedon järjestelyille.

Suurin haitta on se, että vieläkin saisi olla enemmän vaihtoehtoja tarjolla keppivetoina.

 

[HiTec]

Kepillähän sitä itsekin aloitin, kuten allekirjoituksestakin selviää. Seuraavassa oli sukkanauha ja nyt on ketju-pyörä. Ja tosiaan joutuuhan tuota kettinkiä hiukka hoitamaan, mutta ei se nyt niin kummoinen homma ole nostaa pyörää keskituelleen ja pyöritellä ölperit O-renkaille, kettingin sisäpinnalle. Tietty näppinsä tuossa likaa aika helposti ja ylimääräiset öljyt mopo roiskii ajossa ympäriinsä, pitkin katteita, mutta...

Tuo keppivetoinenkin kyllä toimi ihan bueno ja mitään hissi-ominaisuuttakaan silleen koskaan laittanut merkille. Ainoa että rupesi pikkuhiljaa tulemaan kepin laakerit ja ehkä rattaatkin tiensä päähän = klapit lisääntyivät aika rajusti ja siten olisi kallista remppaa kohta ollut tiedossa. Tiedä sitten Saksa-tuontia kun oli, oliko tuo keppi(kin?) jotenkin myyntifixattu joka sitten rupesi paljastumaan, mutta omassa rauhallis-painotteisessa käytössä tuo kuitenkin aika monta vuotta kesti

 

[-ShadowMan-]

Tuo keppivetoinenkin kyllä toimi ihan bueno ja mitään hissi-ominaisuuttakaan silleen koskaan laittanut merkille. Ainoa että rupesi pikkuhiljaa tulemaan kepin laakerit ja ehkä rattaatkin tiensä päähän = klapit lisääntyivät aika rajusti ja siten olisi kallista remppaa kohta ollut tiedossa. Tiedä sitten Saksa-tuontia kun oli, oliko tuo keppi(kin?) jotenkin myyntifixattu joka sitten rupesi paljastumaan, mutta omassa rauhallis-painotteisessa käytössä tuo kuitenkin aika monta vuotta kesti

Toki keppivetoistakin voi joskus tarvita huoltaa, mutta mahdollisen klapin voi shimmata esim. talvella kun alkaa tekeminen olla vähissä.

Ja kallista tuo ei ole, jos ei jotain oikeasti ole päästänyt hajoamispisteeseen, ne shimmilevyt ja kaveriks tarvittavat paineprikat ei maksa montaa euroa ja löytyy ihan vakiotavarana määrämittaisin välein.

Ne kardaaniin hyvin läheisesti liittyvät perät eivät siis missään tapauksessa ole kertakäyttötavaraa niinkuin täällä monesti olen nähnyt hieman vihjattavan (ketjun hinta vs. perän hinta).