- Liittynyt
- 15.6.2006
- Sijainti
- Jaa mää vai?
thö Lehti kirjoittelee:
Etelä-Suomeen ensimmäiset autoilijankaatoluvat
Osasto: Kotimaa
Teksti: Iisakki Astalo
Päivitetty klo 15:31
(KEHÄ III) Etelä-Suomen riistanhoitopiiri on myöntänyt kahdeksan autoilijankaatolupaa. Luvat myönnettiin ensimmäistä kertaa kannanhoidollisin perustein. Aiemmin Etelä-Suomessa on myönnetty lupia ainoastaan häiriökäyttäytymisen perusteella esimerkiksi ostoskeskuksien lähellä parveilevien autoilijoiden poistamiseksi.
Uudet kaatoluvat antavat viitteitä siitä, että valtiovarainministeriössä katsotaan autoilijakannan vakiintuneen maamme itäosissa jo suojelutarpeen kannalta tyydyttävälle tasolle.
Autoilijoiden määrän voimakas kasvu on etenkin kantakaupungissa nostattanut voimakkaan kansanliikkeen, joka vaatii kannan tuntuvaa harventamista. Ministeriön linjanmuutosta tervehditäänkin oikensuuntaisena, mutta “selkeästi riittämättömänä":
“Tilanne on nykyisellään niin kestämätön, että ainoa riittävä ratkaisu olisi ollut muutaman kuukauden mittainen vapaa jahtikausi”, sanoo vantaalainen Juuso Säyne.
Säyne oli aitiopaikalla, kun keskustelu autoilijakannan rajoittamisesta leimahti täyteen liekkiinsä viime kesänä. Vaatimukset voimistuivat kun Säyne löysi rivitalonsa etupihalta kuolleen lapsen. Kalmon rintakehän poikki kulkevan kuvion ja muiden paikalta löytyneiden jälkien pohjalta voitiin varmistaa, että lapsi oli joutunut autoilijan uhriksi.
Autoilijanpyyntilupien myöntämistä vastustavan Autoliiton erikoistutkija Petteri Isomaha kuitenkin muistuttaa, että tapauksia, joissa autoilija on käynyt sivullisen päälle on kannan koko huomioiden erittäin vähän.
“Valtaosa näistäkin tapauksista olisi ollut vältettvissä, mikäli autoilijoille turvattaisiin riittävän hyvät kulkureitit heidän luontaiset tarpeensa huomioiden”, huomauttaa Isomaha.
Hänen mukaansa kannan suojeluntarve tulee vain kasvamaan sitä mukaa kun yleinen kehitys heikentää autoilijoiden elinedellytyksiä. Esimerkiksi autoilijalle elintärkeän polttoaineen hinta on noussut tuntuvaa vauhtia viime vuosina.
“Nyt eletään tietynlaista ylimenokautta, mutta meidän on pakko varautua tulevaan. Ei ole kenenkään etu, että suomalaiseen maisemaan jo miltei vuosisadan ajan kuuluneiden autoilijoiden annetaan ihmisen toimien takia pyyhkiytyä pois”, toppuuttelee Isomaha.
Hän perää suomalaiseen keskusteluun järkiperäisempää lähestymistapaa. Jokainen autoilijavahinko on hänen mukaansa tietenkin harmiteltava joskus jopa traaginen, mutta asiaa pitäisi tarkastella hieman kauempaa, jotta kokonaisuus hahmottuisi:
“Jokainenhan meistä haluaisi, että lapset ovat turvassa, mutta valitettavasti täydellistä järjestelmää on mahdotonta rakentaa. Ensisijaisen tärkeää on panostaa valistukseen, jotta lapset osaavat välttää vaaratilanteita esimerkiksi koulutiellä. Vaaroja on kuitenkin aina. Verenhimonsa sokaisemat autonvihaajat eivät olisi tyytyväisiä vielä sittenkään, kun olisivat saaneet ampua viimeisenkin autoilijan. Seuraavaksi varmaan alettaisiin kohkaamaan suurpetojan vaaroista tai jostakin muusta yhtä järjettömästä.”
Etelä-Suomeen ensimmäiset autoilijankaatoluvat
Osasto: Kotimaa
Teksti: Iisakki Astalo
Päivitetty klo 15:31
(KEHÄ III) Etelä-Suomen riistanhoitopiiri on myöntänyt kahdeksan autoilijankaatolupaa. Luvat myönnettiin ensimmäistä kertaa kannanhoidollisin perustein. Aiemmin Etelä-Suomessa on myönnetty lupia ainoastaan häiriökäyttäytymisen perusteella esimerkiksi ostoskeskuksien lähellä parveilevien autoilijoiden poistamiseksi.
Uudet kaatoluvat antavat viitteitä siitä, että valtiovarainministeriössä katsotaan autoilijakannan vakiintuneen maamme itäosissa jo suojelutarpeen kannalta tyydyttävälle tasolle.
Autoilijoiden määrän voimakas kasvu on etenkin kantakaupungissa nostattanut voimakkaan kansanliikkeen, joka vaatii kannan tuntuvaa harventamista. Ministeriön linjanmuutosta tervehditäänkin oikensuuntaisena, mutta “selkeästi riittämättömänä":
“Tilanne on nykyisellään niin kestämätön, että ainoa riittävä ratkaisu olisi ollut muutaman kuukauden mittainen vapaa jahtikausi”, sanoo vantaalainen Juuso Säyne.
Säyne oli aitiopaikalla, kun keskustelu autoilijakannan rajoittamisesta leimahti täyteen liekkiinsä viime kesänä. Vaatimukset voimistuivat kun Säyne löysi rivitalonsa etupihalta kuolleen lapsen. Kalmon rintakehän poikki kulkevan kuvion ja muiden paikalta löytyneiden jälkien pohjalta voitiin varmistaa, että lapsi oli joutunut autoilijan uhriksi.
Autoilijanpyyntilupien myöntämistä vastustavan Autoliiton erikoistutkija Petteri Isomaha kuitenkin muistuttaa, että tapauksia, joissa autoilija on käynyt sivullisen päälle on kannan koko huomioiden erittäin vähän.
“Valtaosa näistäkin tapauksista olisi ollut vältettvissä, mikäli autoilijoille turvattaisiin riittävän hyvät kulkureitit heidän luontaiset tarpeensa huomioiden”, huomauttaa Isomaha.
Hänen mukaansa kannan suojeluntarve tulee vain kasvamaan sitä mukaa kun yleinen kehitys heikentää autoilijoiden elinedellytyksiä. Esimerkiksi autoilijalle elintärkeän polttoaineen hinta on noussut tuntuvaa vauhtia viime vuosina.
“Nyt eletään tietynlaista ylimenokautta, mutta meidän on pakko varautua tulevaan. Ei ole kenenkään etu, että suomalaiseen maisemaan jo miltei vuosisadan ajan kuuluneiden autoilijoiden annetaan ihmisen toimien takia pyyhkiytyä pois”, toppuuttelee Isomaha.
Hän perää suomalaiseen keskusteluun järkiperäisempää lähestymistapaa. Jokainen autoilijavahinko on hänen mukaansa tietenkin harmiteltava joskus jopa traaginen, mutta asiaa pitäisi tarkastella hieman kauempaa, jotta kokonaisuus hahmottuisi:
“Jokainenhan meistä haluaisi, että lapset ovat turvassa, mutta valitettavasti täydellistä järjestelmää on mahdotonta rakentaa. Ensisijaisen tärkeää on panostaa valistukseen, jotta lapset osaavat välttää vaaratilanteita esimerkiksi koulutiellä. Vaaroja on kuitenkin aina. Verenhimonsa sokaisemat autonvihaajat eivät olisi tyytyväisiä vielä sittenkään, kun olisivat saaneet ampua viimeisenkin autoilijan. Seuraavaksi varmaan alettaisiin kohkaamaan suurpetojan vaaroista tai jostakin muusta yhtä järjettömästä.”
