Haiskahtaa kyllä vähän pikku provolta, mutta menkööt.
Itsellä on lähinnä sellainen kuva ko. asiasta, että näiden ostaa-myy-vaihtaa-varastaa -mopokauppojen varastossa joku yksinäinen Duku voi kyllä lojua vaikka maailman tappiin, josta sen myös varmasti saa pilkkahintaan kun vähän tinkaa.
Yksityishenkilöiden tai vähän "isompien" mopoliikkeiden dukut tuskin jäävät näppeihin, jos myyjät vain hoitavat duuninsa.
Satunnaisasiakas varmaankin monesti perustaa ensimmäisen mielipiteensä "Mutku naapurin Penallakin on Kawa" -ajattelumalliin, eikä varmaankaan (suomessa) vähän marginaalipyöränä pidetty Ducati välttämättä ole se ensisijainen kiinnostuksen kohde.
Näin se siis voipi jäädä vähän pimentoon siellä sadan muun vaihtopyörän joukossa, ellei myyjä tajua tarjota vähän muutakin kuin sitä tuttua turvallista "Samanlainen ko Kakella" -Hondaa, vaikka asiakas niin olisikin ensimmäisenä ehdottanut.
Jos liikkeeseen taasen marssii Suizamies Henkeen ja Vereen, niin luuletko että se jotain ***un italialaista rimpulaa edes harkitsee? Ja varmasti kertoo kavereille, että "Se idiootti tarjos jotain makaronimopoakin siellä. Niistä oo mihinkään."
Oma Dukuhuuma lähti Biken käytetystä monsterista, jolla pääsin kenkimään myyjän antaman pitkän hehkutustuokion jälkeen. Täytyy myöntää, että jos perä ois kestäny ni oisin lyöny nimet papereihin välittömästi ko startti pyöräytti myllyn käymään.
Meni puolisen vuotta, niin vähän uudempi mörkö tarttui mukaan toisesta liikkeestä, jossa se oli seissyt hyvän aikaa.
Kohtalaiseen hintaankin vielä, vaikka kaupat oli jo käytännössä tehty kun pyörä lyötiin käymään
btw. kaikki esimerkeissä käytetyt Penat ja Esat, sekä pyörämerkit on sitten ihan vaan esimerkkeinä. Eiks je?
