Kokemuksia on CBF600SA:sta (kaasutinversio) viime loppukesältä ja syksyltä n. 13,5 tkm:n verran. Kokonaiskilometrit ovat nyt n. 36,5 tkm.
Mukavan pysty ajoasento sopii mielestäni hyvin niin maantielle kuin taajamiin. Säätömahdollisuudet riittävät ainakin 190 cm:iin asti, eikä pitkilläkään ajorupeamilla väsy. Myös yläkate toimii varsin hyvin. Jaloille ja haaroille puhuria sen sijaan tulee enemmän kuin edellisellä pyörälläni, joka oli Aprilia Pegaso. Joissakin lähteissä näkee moitittavan värinöitä n. 5000 kierroksen paikkeilla, mutta itseäni nuo eivät ole häirinneet, vaikka toki kutosella satasen vauhdissa ja hieman sen alle värinät huomaa. Yksisylinterisen Pegason tutinat olivat kuitenkin aivan eri planeetalta.
Pyörä sopii rauhalliselle kuskille (ml. allekirjoittanut). Tehopiikkiä ei tule, mutta jos jaksaa kahvasta kiertää, niin ei pyörällä jalkoihinkaan jää. Mutta kuten todettua, pyörä sopii maltilliseen ajoon. Massakin (märkäpaino muistaakseni lähemmäs 230 kg) rauhoittaa. 600:ksi melko suuri massa ei kuitenkaan ole mitään käytännön hankaluuksia aiheuttanut paikallakaan pyöriteltäessä.
Ensin alkuun pyörä tuntui mutkatiellä vähän jähmeältä verrattuna Pegasoon (joka on muuten luokkaa 35 kg kevyempi). Tunnelma kuitenkin muuttui ratkaisevasti kevyemmäksi, kun eteen tuli uusien renkaiden hankkiminen. Michelin Pilot Road 3 tuntuu sopivan pyörään mainiosti.
Keskikulutus on ollut 4,35 l/100 km.
Huolto-ohjelma (ks.
http://www.hondabikes.fi/jalleenmyynti-ja-huolto/600-cc) on melkoisen väljä. Öljynvaihtovälin 12 tkm olen puolittanut 6 tkm:iin. Venttiilien välyksiä sen sijaan ei ole tarkastettu ohjelman mukaisesti, koska huollossa oltiin vankasti sitä mieltä, että säätötarve on näissä härveleissä erittäin epätodennäköinen. Muutoin huoltoja onkin sitten taidettu tehdä ohjelman mukaisesti, eikä noihin ole omaisuuksia mennyt. Tosin ohjelmasta puuttuu sellaisia toimenpiteitä, joita muilla pyörillä näyttää huolto-ohjelmissaan olevan, mm. jarruletkujen uusiminen ja teleskooppien huolto.
Pyörä on yleisilmeeltään robustin oloinen, eikä isompia murheita ole ollut. Jotakin pientä kuitenkin. Mm. syksyn viileämmillä säillä tuli hieman käynnistymisvaikeuksia (vaati tarkkaa pelailua ryypyn kanssa) ja toinen etujarrusatula on alkanut lonksumaan. Lisäksi kädet sarvista irrottaessa sarvet alkavat vispaamaan niin rankasti, että parin sekunnin sisään on taas tarrattava kahvoista kiinni. Vispaaminen ilmenee, kun takalaukku on paikallaan! Näitä tässä selvitellään lumikelien aikaan... Maalipinta on yllättäen hieman kärsinyt ja parista kohtaa pilkistää pohjamaali. Tämä ilmenee tankissa polvien kohdalla - lienee ollut hiekkaa välissä. Kokonaisvaikutelma laadullisesta seikoista on kuitenkin hondamainen. Vertailu Pegasoon tuottaa tulokseksi suuren tyytyväisyyden CBF:ään - niin Italiasta kuin molemmat tulevatkin. Pegasossa erityisesti sähköt tuottivat päänvaivaa.
Yst. terv. MV
. 
