Vilna on mulla kyllä edelleen korkkaamatta, ku se jää niin sivuun
Varmaan tommonen reissu on OK, jossei Balttiassa ole tullut pyörittyä, mutta en kyllä Puolaa jättäisi tolla perusteella pois.
Ei oo isoja maita, nuo Balttiaan kuuluvat, Puola taas….
Ei se ajokulttuuri nykyisin Balttiassakaan kovin kaksinen oo. On totta, että Puola on oma lukunsa, mutta seikkailu sinänsä, jos ei oo arka.
sekulle
En jaksanut aamulla perustella paremmin kielteistä kantaani
Puolaan. Maassahan on paljon kulttuuria ja Krakova on katsot-
tava kaupunki. Varsovahan ei ole. Nykykulttuuri taas on sekoi-
tus länsimaisesta ja venäläisestä hapatuksesta.Jo molemmat
rajat lahjuksia kerjäävine tullimiehineen saavat sormenpäät ny-
kimään nyrkkiin. Onhan siellä keskitysleirejä muistuttamassa kapomentaliteetista. Mitään varsinaisen kaunista en ole sieltä
löytänyt hiilivodkaa lukuunottamatta. Olen käynyt Puolassa en-
simmäisen kerran 79 ja sen jälkeen lukemattomia kertoja.Sopo-
tin festareilla viisi kertaa. Matkustellut ms. Pomeranialla ja pidän Puolan kauneimpana osana juuri Gryyniaa ja Sopotia.
Nythän kysymyksen esitti nähdäkseni henkilö, joka ei ole käy-nyt balttiassa, eikä Puolassa. Saattaa olla kulttuuri shokkia
välttääkseen alkuunsa rajata kokemukset Viroon ja Latviaan
ja opetella pikkuhiljaa oma toiminta ja turvallisuusrajat sekä,
erilainen ajotapa. Ollin oppivuoden kun käyttää seuraava kesä
saattaa viedä vaikka kuinka kauas.Anteeksi muistelu, mutta a-
loitin vuonna 69 ammatikseni ajamaan Neuvostoliittoon, etu-
päässä silloiseen Leningradíin. Kävin kymmenkunta kertaa Mos-
kovassa ja kahtena keväänä Kiovassa. Kyllä ensimmäisen vuo-
den aikana noviisia vietiin kuin pässiä narussa ( olen tässä foo-
rumissa myös noviisi-vähä naurattaa) sama juttu oli kyllä ajet-
taessa kannaksen kautta Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Yri-
tettiin kusettaa vähän joka paikassa ja siinä aluksi onnistut-
tiinkin. Puola oli kuljettajan painajainen. Kolmekymmentä turis-
tia istui autossani tuntitolkulla ja odotti ruokatunnin loppua. Oli
dkv-vihkoa tankkausta varten ja lahjontaa. Krakovassa ja Varsovassa söimme hotellissa pihvejä ja katselimme ruokakau-
pan jonoja kadulla (sata metriä). Eikä se tilanne ole mikskään
muuttunut. Majoitusta pitävä maamuska kuiskaa korvaan, että
voisitko maksaa euroilla. Hotellimajoitukset,varsinkin vanhat ovat suoraan Neuvostoliitosta mitä tulee palvelutasoon nähden
Ei siis varsinainen turistikohde. Maaseutu on hyvin samanlaista
kuin Latviassa ja Liettuassa. Jos pitää paljon saada kilometriä
muistojen kirjaan, kannattaa ajaa Prahaan asti. Käydä kunnon
sotamies Svejk:n kapakassa ja juoda koirakauppojen kunniaksi
kunnon snapsit. Jokainenhan se kohdaltaan päättää matkareit-
tinsä, mutta Balttian matkailu kannattaa aloittaa tyvestä puu-
hun. Ei tarvitse kävellä kotiin.
Elämysmatkaaja