Tarinaa nahkatakin metsästyksestä, varmaan tuttua kaikille.
Motoristilla on pakko olla nahkatakki. Koska:
a) nahka on cool
b) nahka ja papattavat pakoputket ovat yhtä
c) gore on out
d) nahka suojaa paremmin kuin gore
f) Fonziellakin oli rotsi
Näitten syitten ansiosta aloin metsästämään itselleni ajotakkia. Kiersin ensiksi tietysti paikkakunnan kaikki mp-liikkeet ja aloitin hd-liikkeistä. Kuvittelin että siellä myytäisiin myöskin takkeja joissa ei olisi HD-logoa. Kuvittelin väärin. No sitten muihin liikkeisiin. Vähän sama homma, sellasta perustakkia, jossa ei lukisi suurella valmistajan nimi tai selässä ei olisi jotain hassua kuviota ei siis mitenkään löytynyt. No eikun MP-messuille. Letör hevönin takit olivat selkeästi baaripostailuun ja muut merkit eivät tarjonneet mitään muuta kuin näitä takkeja, joita olin jo hypistellyt. Kirppareitakin tuli kierreltyä epätoivon vallassa, missä olivatkaan nuo vanhat takit, joissa rasvatukkaiset miehet poseerasivat? Ilmeisesti ne takit olivat säilöttyinä kassakaappeihin tai jatkuvassa käytössä.
Sitten nettiin. Hmm...Hans Ulrich Rudelilla oli kähiä nahkatakki niissä vanhoissa kuvissa. Kukahan mahtaisi tehdä Luftwaffen lentäjien repro-takkeja? Pian kuukle löysi ebaysta valmistajan joka tehtaili tuota takkia.
Hienohan se on kuin mikä ja bonuksena siinä on Lugerin menevä povari. Mutta missä on vetoketjun takana oleva tuuliläppä? Ilkeä ajella haiveitä pitkin, jos tuulee napaan. Karvain mielin siirsin kohdistimen tilausnapin päältä. Ajotakin pitää olla kerralla hyvä eikä melkeen hyvä, sillä nahkatakit kestävät elämän.
Lisää kuukletusta. Pian huomasin, että Fox Creek Leatherillä on kova maine. Pieni jenkki perheyritys tekee itse mp-takkeja laadusta tinkimättä ikuisella takuulla. Alkoi kuulostamaan vähän liian hyvältä. Lisätutkiskelu kannatti, takkeihin oli suunniteltu kaikki mahdolliset toiveet mitä mopoilija voikaan toivoa. Vetoketjulla suljettavat tuuletusaukot, irroitettava vuori piilokaulurilla, 1,4-1,6mm paksua nahkaa, viimeistellyt ompeleet ja kehuja asiakkailta niin maan pirusti. Racing mallin Black Rock:n on rakennettu suojille omat taskut sekä kyynärpäihin. Väittipä joku karvanaama, että öljyttynä takki kestäisi vettä, mutta tämän haluan karvaasti itse todeta vääräksi.
Rohkaisin mieleni ja lähestyin asiakaspalvelua mailitse. Vastaus tuli tunnin sisään ja Scarlett & Melinda arvioivat kokoni lähettämäni mittojen mukaan. Laitoin tilauksen sisään ja sain lähetyksen seurantanumeron jo samana päivänä. Takin hinta oli 360 taalaa johon 65 taalaa postitustuluja, euroissa tämä teki siis 325 euroa. Tähän tulisi tietysti tullit päälle. Tietysti vähän jännitti, että entäs jos se ei sovikaan, sillä aika kallista sitä olisi vaihdattaa huom. postikulut. Toki tuollaisen rotsin saisi myytyä, mutta silti.
Tänään takki tuli ja tullia pasahti 86 ekeä eli takille tuli hintaa 411 euroa. Ja takki tosiaan istuu kuin hansikas. Vuori irtoaa yhdellä vetoketjulla (napitus hihoissa) ja se kätkee sisäänsä tuon kaulurin. Takki vaikuttaa erittäin laadukkaalta ja sen istuvuus on erinomainen. Se ei lökötä mistään, hihat ovat oikein mittaiset ja hartioiden leikkaus venyttää hihoja niin, ettei ranteet ajoasennossa/kaljaa juodessa paljastu. Takki painaa melkein 4,5kg ja siltä se tosiaan tuntuu kun sen vetää päälle. Kunnollinenkin tullimies ihmetteli, että miten voi takki painaa noin paljon. Jäykkä nahka ei kupruile pahemmin ja se on käsitelty minkkiöljyllä. Takissa on sisäpuolella likaa hylkivä verkkokangas, joka edistää ilmankiertoa kun tuuletusaukot ovat auki. Sisäpuolelta löytyy kaksi taskua, toinen nepparilla kiinni ja toinen vetoketjulla. Takin vetoketju on todella jämäkkä, eikä vuori pääse sen väliin.
Kaikki mallit: http://www.foxcreekleather.com/mensjackets.phtml
Raportoin myöhemmin kenttätesteistä miten paljon naisia pyörtyy katujen varsille, elääkö Elvis edelleen ja kuivaako kainalohiki kun ns. aukot ovat avoinna.
Tyyli velvoittaa pitämään farkkuja tuon takin kanssa, joten pitää illalla harjoitella sohvalta hypäten muna-asentoa, että maakontakti on vain nahassa.
Duck and cover...
Motoristilla on pakko olla nahkatakki. Koska:
a) nahka on cool
b) nahka ja papattavat pakoputket ovat yhtä
c) gore on out
d) nahka suojaa paremmin kuin gore
f) Fonziellakin oli rotsi
Näitten syitten ansiosta aloin metsästämään itselleni ajotakkia. Kiersin ensiksi tietysti paikkakunnan kaikki mp-liikkeet ja aloitin hd-liikkeistä. Kuvittelin että siellä myytäisiin myöskin takkeja joissa ei olisi HD-logoa. Kuvittelin väärin. No sitten muihin liikkeisiin. Vähän sama homma, sellasta perustakkia, jossa ei lukisi suurella valmistajan nimi tai selässä ei olisi jotain hassua kuviota ei siis mitenkään löytynyt. No eikun MP-messuille. Letör hevönin takit olivat selkeästi baaripostailuun ja muut merkit eivät tarjonneet mitään muuta kuin näitä takkeja, joita olin jo hypistellyt. Kirppareitakin tuli kierreltyä epätoivon vallassa, missä olivatkaan nuo vanhat takit, joissa rasvatukkaiset miehet poseerasivat? Ilmeisesti ne takit olivat säilöttyinä kassakaappeihin tai jatkuvassa käytössä.
Sitten nettiin. Hmm...Hans Ulrich Rudelilla oli kähiä nahkatakki niissä vanhoissa kuvissa. Kukahan mahtaisi tehdä Luftwaffen lentäjien repro-takkeja? Pian kuukle löysi ebaysta valmistajan joka tehtaili tuota takkia.
Hienohan se on kuin mikä ja bonuksena siinä on Lugerin menevä povari. Mutta missä on vetoketjun takana oleva tuuliläppä? Ilkeä ajella haiveitä pitkin, jos tuulee napaan. Karvain mielin siirsin kohdistimen tilausnapin päältä. Ajotakin pitää olla kerralla hyvä eikä melkeen hyvä, sillä nahkatakit kestävät elämän.
Lisää kuukletusta. Pian huomasin, että Fox Creek Leatherillä on kova maine. Pieni jenkki perheyritys tekee itse mp-takkeja laadusta tinkimättä ikuisella takuulla. Alkoi kuulostamaan vähän liian hyvältä. Lisätutkiskelu kannatti, takkeihin oli suunniteltu kaikki mahdolliset toiveet mitä mopoilija voikaan toivoa. Vetoketjulla suljettavat tuuletusaukot, irroitettava vuori piilokaulurilla, 1,4-1,6mm paksua nahkaa, viimeistellyt ompeleet ja kehuja asiakkailta niin maan pirusti. Racing mallin Black Rock:n on rakennettu suojille omat taskut sekä kyynärpäihin. Väittipä joku karvanaama, että öljyttynä takki kestäisi vettä, mutta tämän haluan karvaasti itse todeta vääräksi.
Rohkaisin mieleni ja lähestyin asiakaspalvelua mailitse. Vastaus tuli tunnin sisään ja Scarlett & Melinda arvioivat kokoni lähettämäni mittojen mukaan. Laitoin tilauksen sisään ja sain lähetyksen seurantanumeron jo samana päivänä. Takin hinta oli 360 taalaa johon 65 taalaa postitustuluja, euroissa tämä teki siis 325 euroa. Tähän tulisi tietysti tullit päälle. Tietysti vähän jännitti, että entäs jos se ei sovikaan, sillä aika kallista sitä olisi vaihdattaa huom. postikulut. Toki tuollaisen rotsin saisi myytyä, mutta silti.
Tänään takki tuli ja tullia pasahti 86 ekeä eli takille tuli hintaa 411 euroa. Ja takki tosiaan istuu kuin hansikas. Vuori irtoaa yhdellä vetoketjulla (napitus hihoissa) ja se kätkee sisäänsä tuon kaulurin. Takki vaikuttaa erittäin laadukkaalta ja sen istuvuus on erinomainen. Se ei lökötä mistään, hihat ovat oikein mittaiset ja hartioiden leikkaus venyttää hihoja niin, ettei ranteet ajoasennossa/kaljaa juodessa paljastu. Takki painaa melkein 4,5kg ja siltä se tosiaan tuntuu kun sen vetää päälle. Kunnollinenkin tullimies ihmetteli, että miten voi takki painaa noin paljon. Jäykkä nahka ei kupruile pahemmin ja se on käsitelty minkkiöljyllä. Takissa on sisäpuolella likaa hylkivä verkkokangas, joka edistää ilmankiertoa kun tuuletusaukot ovat auki. Sisäpuolelta löytyy kaksi taskua, toinen nepparilla kiinni ja toinen vetoketjulla. Takin vetoketju on todella jämäkkä, eikä vuori pääse sen väliin.
Kaikki mallit: http://www.foxcreekleather.com/mensjackets.phtml
Raportoin myöhemmin kenttätesteistä miten paljon naisia pyörtyy katujen varsille, elääkö Elvis edelleen ja kuivaako kainalohiki kun ns. aukot ovat avoinna.
Tyyli velvoittaa pitämään farkkuja tuon takin kanssa, joten pitää illalla harjoitella sohvalta hypäten muna-asentoa, että maakontakti on vain nahassa.
Duck and cover...