• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

AKEn selvitys moottoripyörän rungon muuntelusta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja JGo
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

JGo

Liittynyt
23.8.2008
Sijainti
Helsinki
AKE on julkaissut tutkimuksen moottoripyörän rungon muuntelusta, tässä linkki uutiseen ja tässä tutkimukseen .

Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan vain 0,3 % onnettomuuksista on johtunut teknisestä viasta ja niistäkin valtaosa on johtunut renkaaseen liittyvästä ongelmasta. Tästä huolimatta tutkimuksen perusteella aiotaan ehdottaa, että rungon hitsaajalta tulisi vaatia ammattipätevyys.

Eipä tämä omaan elämään vaikuta, mutta kuinka moni teistä rakentelijoista joutuu lähtemään koulun penkille jos tuollainen lakiehdotus menisi läpi?
 
Tuosta asiasta on käydään varmaan rakentelijoiden keskuudessa kovaa vääntöä, mutta itselleni ei tulis mieleenkään testata omia hitsaustaitojani pyörän rungon kanssa, vaan kiikuttaisin kyllä rungon suosiolla ammattilaiselle. Tuo on minusta ihan ok juttu.
thumbs-up.gif
 
Toisaalta upeaa, että AKE on niin innoissaan moottoripyöristä, että laatii paksuja tutkimuksia mp-runkotekniikan syvimmistä saloista. Vähän vaan mietityttää, että miksi ihmeessä? Ajoneuvorekisterikeskus? Massiivinen tutkimus muutaman hassun, yleensä MMAF:n pätevän asiantuntemuksen turvin, muunnellun pitkäkeulan tai bomberin takia?

Tuskin yhtäkään ainakaan isompaa kolaria tässä maassa koskaan ajettu väärin hitsatun mp-rungon vuoksi... Ja tuskin senkään vuoksi, että tuon runkotutkimustyön jälkeenhän ei tarvis kuin ostaa jokunen Rotaxin kone ja kasa Bremboja ja Öhlareita ja alkaa valmistaa suomalaista moottoripyörää
biggrin.gif


Toki tuossahan AKE tavoitteensa sanoo:

---
1.3 Tavoitteena muuntelun kriteerien selkeyttäminen
Työn tavoitteena on selvittää tyypillisten moottoripyörien runkomuutosten vaikutus rungon kestävyyteen. Kestävyyttä tarkastellaan hitsauksen ja rungon rakenteen muutosten kannalta. Koska suurin osa hitsattujen rakenteiden vaurioista johtuu väsymisestä, on tarkastelun lähtökohtana rungon hitsausliitoksen väsymisvaurio. Lujuustarkastelun tulosten perusteella laaditaan ehdotus tyypillisten runkomuutosten hyväksynnälle muutoskatsastuksessa. Moottoripyörän rakenteen osalta tutkimus rajataan moottoripyörän runkoon ja takahaarukkaan.
---

Hauskana yksityiskohtana hitsauksen mystisestä luonteesta voisi kertoa, että viitisen vuotta sitten 2 kpl paikallista mp-korjaamoa kieltäytyi jyrkästi hitsaamasta katkennutta stongan stopparia kiinni emäputkeen juuri tuon puuttuneen hitsarin tutkinnon vuoksi. "On kiellettyä hommaa meiltä", tuumailivat ammattilaiset.

-hh-
 
sanoi:
lainsäädäntöä tulisi kehittää siten, että kriittisten kohtien hitsauksessa edellytetään pätevöitynyttä hitsaajaa, AKE kertoo.

Eli tosiaan kaikkia runkomuutoksia ei tarvitse ammattihitsarin hitsata. En jaksanut koko tutkimusta kahlata läpi, että mitkä ne kriittiset kohdat milläkin runkotyypillä ovat, mutta taisivat olla lähinnä emäputken kiinnitys ja muutenkin sellaiset kohdat, jotka pitäisi ihan syystäkin tehdä kunnolla. Ei kuulosta kovin järjettömältä minunkaan korviini. Olkootkin, että runkojen pettämisestä aiheutuneita tilastoihin päätyviä onnettomuuksia olisi mitättömän vähän suhteellisesti.
 
Mielenkiintoinen lause tuolta uutisesta:
Hitsausliitoksen kestävyyden varmistaminen vaatii AKEn mukaan hitsausliitokselta hyvää laatua ja RIITTÄVÄÄ VIRHEETTÖMYYTTÄ, joiden varmistaminen edellyttää pätevöitynyttä hitsaajaa.
eek.gif
 
Sääntöjä pohdittaessa kannattaa muistaa, että on varmaan vähän eri asia hitsailla jonkun kopterin teräsputkirunkoa (jolla ei välttämättä koskaan ajeta yli 100km/h), kuin hitsailla kyykyn alupalkkirunkoa jolla keulitaan & ajellaan 300+km/h...

Eli ihan hyvä ajatus tuossa rajoituksessa on.
 
Mielenkiintoinen lause tuolta uutisesta:
Hitsausliitoksen kestävyyden varmistaminen vaatii AKEn mukaan hitsausliitokselta hyvää laatua ja RIITTÄVÄÄ VIRHEETTÖMYYTTÄ, joiden varmistaminen edellyttää pätevöitynyttä hitsaajaa.  
eek.gif

hitsatessa se menee noin. se on tavallaan "tilastollista tekniikkaa".
Hitsatessa sen luonteen vuoksi syntyy aina virheiksi laskettavia kide- ja erkauma- ja sulkeumarakenteita, säröjä jne. Riittävän hyvin tehty hitsi sisältää näitä tarpeeksi vähän ja pienikokoisina - jolloin hitsi sauma täyttää sille asetetut vaatimukset ja voi olla lujempi kuin alkuperäinen materiaali- väärin tehtynä voi olla murto-osa sen lujuudesta vaikka näyttää hyvältä.
(Gixerin runkojahan murtuili tässä parivuotta sit virheellisen hitsin takia)

tuo on vähän sama kuin ajokortti, vaikkei sillä ajeta, se antaa olettaa sen omistajan osaavan asian - valvonta on helpompaa.
Tottakai osaavat kaverit tekee hyvää jälkeä ilman tuota pätevöitymistäkin.
 
Hitsatun rakenteen väsymislujuuteen liittyy monia ongelmia, joiden oikeasta ratkaisutavasta vallitsee tiedeyhteisössä erimielisyys.
Eräs asia on kuitenkin varma: hitsattu rakenne hyötyy siitä, jos sitä heti hitsauksen jälkeen kuormitetaan lähelle myötörajaa. Tällöin hitsausjännitykset tasoittuvat, säröjen kärjet pyöristyvät ja säröihin syntyy väsymisen kannalta edullinen puristusjännitystila.
Tämän vuoksi olisi välttämätöntä, että muunneltua pyörää kuormitettaisiin alusta pitäen kunnolla, esimerkiksi kytkemällä eturengas ilmaan ja laskemalla se sitten reippaasti takaisin maahan. Varmuuden vuoksi olen soveltanut samaa menetelmää myös muuntelemattomalle pyörälle.
 
Sporttipyöriin taidetaan lähinnä tehdä uusia lyhyempiä takarunkoja minkä saa aika tumpelokin hitsata ennen kuin sitä perseellään lyö poikki. Noista jalat edellä vehkeistä en sitten sano enään mitään...
 
ehkei tuosta tutkimuksesta kannata liikaa hermostua
faktahan on että mopon rungolla ja sen hitsaussaumoilla on jotain lujuusvaatimuksia. ihan mitä tahansa kötöstyksiä ei voi hyväksyä. ei paremminkinhan tuo oli positiivissävyinen - rakenteluajatusta ei ole suoraan tyrmätty vaan on femitetty missä lujuuden raja-arvot teorioiden mukaan menee.

ja jos koskaan tulee tilanne että itylle olisin esim. custom-runkoa tilaamassa niin totta helvetissä vaatisin että kriittisten kohteiden saumat olisi ammatikseen hitsaava vetänyt (takavilkun kiinnituskorvake ei ole kriittinen rakenne, emäputken tuenta sen sijaan on)
 
MMAF:n uutinen aiheesta. Tutkimus on alunpitäen käynnistynyt MMAF:n aloitteesta ja jatkotutkimussuunnitelmat on jo tehty.

Sillain hauskasti ristiriitaisia fiiliksiä tuo herättää, että yhtäältä en tietenkään halua mitä tahansa kötöstyksiä liikenteeseen (ei kai kukaan halua?). Päinvastoin, olisi kiva, että runkomuutoksia tekevät tietäisivät mahdollisimman tarkkaan, mitä ovat tekemässä. Tuon tutkimuksen lukeminen auttaa, siinä on paljon ihan arkijärjellä ymmärrettävissä olevaa asiaa.

Toisaalta kötöstyksistä aiheutuneita vakavia onnettomuuksia en ole juuri kuullut sattuneen tähänkään saakka. Urbaani legenda kertoo yhdestä kopterista, jonka runko katkesi vuonna 1992 ja kuski kuoli. Legendan mukaan laitetta ei ollut muutoskatsastettu, jolloin tiukempikaan lainsäädäntö ei olisi onnettomuutta estänyt. Koska - toisin kuin joku kirjoittaja ylempänä epäilee - runkomuutoksia on Suomessakin laillisesti katsastettu jo tuhansia, tuntuu liioittelulta kiristää vaatimustasoa. Onhan tähänkin saakka pärjätty.
 
Back
Ylös