Ei se ole vaikeaa saada harkkalupia ajokorttia varten. Pyörää pitää käyttää katsastuskonttorilla jossa se katsastetaan "koulupyöräksi". Haetaan seriffiltä kyseinen harjoittelulupa ajamista varten. Käydään autokoulussa parilla teorialla ja tietääkseni pari ajotuntia jossa opettaja kattoo että osaako jeppe kääntää mopoa ja osaako pysähtyä valoihin. Sitten onkin omaehtoista harjoittelua 1,5-3kk jolloin olet luultavasti jo valmis inssiin.. Hinnassa ei isoja eroja ole ainakaan kun niitä viim.kesänä kyselin. Oliskohan ollu kaikkiaan joku 80e säästö joten ei maksa vaivaa. Olen kyllä miettinyt että pitäisköhän vaimokkeen ajella kortti kuitenkin harkoilla koska sillä ei ole ajokokemusta muulla kuin polkupyörällä. Autokoulussa kun tahti on aika nopea jolloin asioiden oppiminen kylmiltään voi olla aika hankalaa.. Lisä-ajotuntien ottaminen nostaa koulussa hintaa nopeasti ylöspäin.
Joo, säästö viime kesänä olisi vaimon tapauksessa ollut myös vain jotain 100e. Siinähän puuttui vain muutama ajotunti.
Itse päädyin pienikokoisen vaimon 'ei koskaan moottoroidulla kaksipyöräisellä ajaneen' tapauksessa seuraavaan:
Ostettiin vanha piikki (kun mopot oli kalliimpia), jolla harjoiteltiin jo kuukausi ennen autokoulua suljetulla alueella. Lähinnä paikaltaan lähdöt, vaihteet, jarrutukset ja pujottelu/kaartelu ja hidasajo luistattamalla.
Myöhemmin ajokamat hankittiin siinä uskossa, että kortti tulee, joten varmuuden lisäämiseksi ja yleisen liikenneturvallisuuden parantamiseksi aloitettiin varovainen ajelu yhdellä hiljaisella tieosuudella, jotta sai vähän kokemusta käsittelystä. Lisäksi käytiin iltaisin hiomassa käsittelyharjoituksia (nehän ne aloittelijalle vaikeimmat ovat) katsastuskonttorin pihassa, kun siellä oli viralliset merkatut radat. Nämä tehtiin jo tulevalla 500cc:lla.
Perusmäärällä ajotunteja kortti tuli, mutta aika hermona vaimo oli silti inssissäkin (kuitenkin autokortti ollut reilu 15v.). Ilman näitä lisäharjoituksia olisi varmasti vaatinut 6-10 ajotuntia/kertaa lisää, että olisi hommasta selvinnyt mitenkään.
Hankittu kilvellinen piikki (vanha Suzuki RG125) maksoi 400e. Fixailin sitä hiukan lähinnä ulkoisesti ja sillä treenattiinkin n. 1000km yhteensä. Myin sen sitten 450e (-25e jarrupalat) parhaan ajokauden alkaessa. Näin ollen se laite maksoi itsensä kerralla takaisin.
Mielenkiintoista oli muuten, että kaarreajosta toitotetaan autokoulussa ja kaikkialla, kuinka tieltä suistumiset ovat yleisiä. Silti autokoulun opetus keskittyy käsittelykokeeseen ja muutamaan tielenkkiin, jossa painotetaan liikenteessä liikkumista (valitettavasti rajallisen ajan takia tietysti).
Kun vaimo, että yksi kaverini kokeilivat tuota Suzukin Gammaa, yllättyivät kurvissa, kun se ei käänny mihinkään. Siinä oli hyvä esimerkki pyörästä, joka vaatii huomattavasti vastaohjausta verrattuna esim. johonkin lerppu ER-5:seen, GPZ500s ja muuhun perus "isoon" pyörään tai puhumattakaan jostain endurosta.
Se kerta kun vaimo oli jo oppinut jonkin verran hallintaa ja meinasi oikeasti ajaa kurvin suoraksi n. 80kmh tiellä, saattaa hyvinkin säästää hengen tulevaisuudessa, vaikka nykyinen pyörä kääntyykin kuin ajatus.
Menipähän vähän off topiciksi..
)
