Ajelin tuossa Nordkapin reisun ja alkoi ihmetyttää miten pyörässä oli niin monenlaista ajokäytöstä matkan aikana. Ensimmäinen oli etupään jumputus joka ilmeni noin 500km ajon jälkeen ja jatkui sitten pitkin matkaa ajoittaisena. Jossakin vaiheessa kun kaarsi tiukasti oikealle pienellä nopeudella alkoi ohjaus vemputtaa melko rajusti. Tästä pelästyneenä tutkin renkaan ja kokeilin ettei mikään ole löysä, kaikki vaikutti olevan kunnossa. Kokeilin myös irrottaa otteen pienessä nopeudessa jolloin alkoi aivan hillitön voblaus, isommassa nopeudessa ei mitään.
Nyt pari päivää levänneenä pesin mopon ja kävin ajamassa 50 kilometrin lenkin mutkaista tietä että pääsi matka-ajo modista pois, pyörittelin mopoa parkkipaikalla tiukkoja käännöksiä kumpaankin suuntaan, ei kerrassaan mitään ei myöskään tätä jumputusta. Renkaat, pilot roadit (ei siis pilot road-3) ei ole vielä lähellekään loppuun kuluneet. En keksi muuta kuin kulumisen, olisi vain luullut pahenevan koko ajan eikä häviävän, laukut varmaan tekevät myös asiansa.
Meni risteyksistä kääntyminen tuolla melko lailla taluttamiseksi kun pari kertaa säikähdin kunnolla. Ensimmäisellä kerralla perä lähti alta risteyksessä joka tosin oli sateen jäljiltä märkä, vauhti oli tässäkin olematon ja mitään selvää liukkauden aiheuttajaa ei näkynyt. Kaksi muuta tapausta sattui kun risteys oli hiekkainen. Kuusamossa oli yhdessä risteyksessä suunnilleen kottikärryllinen tuoreen oloista hiekkaa, meinasi vain käydä hassusti vaikka sen näki ajoissa ja mateli lähes kävelyvauhdilla. Pohjoisen teillä tuntui olevan paikoitellen enemmän sääntö kuin poikkeus että hiekkaa risteyksissä, vaikkei sitä muualla ollut.
Nyt pari päivää levänneenä pesin mopon ja kävin ajamassa 50 kilometrin lenkin mutkaista tietä että pääsi matka-ajo modista pois, pyörittelin mopoa parkkipaikalla tiukkoja käännöksiä kumpaankin suuntaan, ei kerrassaan mitään ei myöskään tätä jumputusta. Renkaat, pilot roadit (ei siis pilot road-3) ei ole vielä lähellekään loppuun kuluneet. En keksi muuta kuin kulumisen, olisi vain luullut pahenevan koko ajan eikä häviävän, laukut varmaan tekevät myös asiansa.
Meni risteyksistä kääntyminen tuolla melko lailla taluttamiseksi kun pari kertaa säikähdin kunnolla. Ensimmäisellä kerralla perä lähti alta risteyksessä joka tosin oli sateen jäljiltä märkä, vauhti oli tässäkin olematon ja mitään selvää liukkauden aiheuttajaa ei näkynyt. Kaksi muuta tapausta sattui kun risteys oli hiekkainen. Kuusamossa oli yhdessä risteyksessä suunnilleen kottikärryllinen tuoreen oloista hiekkaa, meinasi vain käydä hassusti vaikka sen näki ajoissa ja mateli lähes kävelyvauhdilla. Pohjoisen teillä tuntui olevan paikoitellen enemmän sääntö kuin poikkeus että hiekkaa risteyksissä, vaikkei sitä muualla ollut.
Täytynee käyttää huoltomiehen ihmeteltävänä.