Kun ratkaisut tekee itse, voi hyvistä kehua itseään, mutta huonoista ei voi syyttää muita

.
Eli lienee parasta purkaa asiaa kysymyspatteristolla, johon vastailemalla ohjaa omaa haahuilua
kohti ratkaisua.
Esittelemällä vain omaa persereikäänsä (mielipidettään) ilman johdonmukaisia perusteluja,
ei välttämättä tarjoa kummoistakaan apua jonkin asian arvontaan.
1. Kiinnostaako lähtökohtaisesti enemmän ajella päällystämättömiä latuja, vai kallistella asvaltilla ?
Tällä on tietty merkitys pyörätyypin karkeampaan jakoon, kuten myös taajama-ajon määrällä.
2. Jos ei halaja ns. painimaan umpimetsään raskaan (ko. lajissa) pyörän kanssa tai raahailemaan
sitä soiden yli, olisiko ns. peruspyörä toimiva yleistyökalu rengastusta säätämällä ?
Joku MT-07 tai 650 Kawa hieman on Super Sport tyyppistä karkeammalla rengastuksella ja vähemmän
tiukoilla vieterisäädöillä oikein toimiva "hiekkatiepyörä". Ei ole kuulemma Street Triplekäänole hullumpi.
Pelkästään vain rengastuksella on ällistyttävän suuri merkitys ja laajentaa mukavuusaluetta
yli genrerajojen kunhan ei haeta ihan äärilaitoja missään lajissa.
Tämä isompien linjojen valinta ja kuinka tärkeäksi kokee suorituskyvyn maksimoinnin jollain
yksittäisellä, kapealla alueella helpottanee oman ratkaisun tekemistä huomattavasti.
Näin tuo valitettavasti menee, eikä ole itse asiassa edes mielipidekysymys.
On vaan mahdotonta syödä ja säästää samaan aikaan. SS rengas on perseestä muualla kuin
asvaltilla, kuten todella karkea rupulikumi vauhdikkaassa asvalttimutkailussa.
3. Mielipidekysymys ei liene sekään, että kuskin koolla/painolla on väistämättä merkitystä
pyörän valinnassa ja enemmän niin päin, että jynkkylle kuskille kovin ahdas pyörä ei ole
kovinkaan mukava, ajellaan sitten miten vaan ja missä vaan.
Näiden "ratkaisujen" jälkeen onkin mahdolliset vaihtoehdot jo paljon paremmin haarukassa,
vaikka valinta ei vielä helppoa olisikaan.
Samalla ratkaisulogiikalla on useimmiten silti hyvä jatkaa.
Millainen konetyyppi, onko suurinpiirtein edes A2 tehojen huippeissa liikuttaessa tuolla A2:lla
itse asiassa merkitystä ja jos on, mikä merkitys ?
Käytännön ajossa se "vaparin" siellä ihan tapissa tuottama esim. +10 tai +20 hp ei aikuisten oikeesti ole
kovin merkittävä asia. Jos tilanne on toinen, olisi ehkä niin itselle kuin muillekin parasta
keskittyä jonkun toisen lajin harrastamiseen. 150 - 200 bhp laitteet ovat sitten ihan toinen juttu.
Miksi näin, niin ongelma näyttäytyy varsin pelottavasti esim. siinä että pitkään ja paljonkin
ajelleista kuskeista moni lataa "kokeillessaan" oikeaa tykkiä torvi auki 250+ kmh
liittymästä motarille..... ja kyllä..... kääntyy liittyessä katsomaan tuleeko joku "takaapäin" motarilla

.
Todellisuus on sama kuin ajaisi siinä 120 - 130 kmh ja motari olisi pysäköity täyteen kotiloja.
Noh, kaikesta huolimatta..... jokainen laite kuitenkin tärähtää kulkee vaan niin kovaa kuin kahvasta kääntää....
suorituskykynsä rajoissa. Todellinen ongelma/riski on kuskin pää, ei pyörä.
"Man gotta know his limitations"

. Tässä kyky käyttää järkeä kulkee pitkälti niin tärkeän ajotaidonkin edellä.
Turhan harva kehtaa tämän asian tunnustaa.
Onnea ja menestystä pohdintaan.
Kun ei ole ajokelejä, homma on hetkittäin melkein antoisampaa kuin ajelu nollan pinnassa kaatosateessa.