Tossa talliin pyörää työntäessäni huomasin, että takajarru laahaa... Mietin, että kuinkas vakavaa se on? Eikös renkaan pyöriessä jarrulevyn ja -palojen tulisi liikkua ilman keskinäistä kosketusta?
Niin ja mitäs sille vois tehdä? Avata jarrusatula ja puhdistaa männät? Mitäs muuta?
Fat boy -03 100 v juhlamalli
ex: zzr 1100 -92 + zx9r -01 + zx10r -05 <3
Samaa ongelmaa täälläkin.
Takajarru laahaa ja pahasti kun männät ei palaudu kunnolla.
Laitoin jarrusatulan osiksi, putsasin tosi likaiset männät, vaihdoin jarrunesteet ja ilmasin pariin kertaan mutta eipä auttanut. Oikeastaan ongelma vain paheni joten missä vika? Ehkä kuluneet jarrumäntien tiivisteet?
Niin ja aina kun jarrupalat painaa esim meisselillä takaisin niin sen jälkeen joutuu pari kertaa jarrupolkimella pumppaamaan "tyhjät" pois ennen kuin alkaa männät liikkumaan. Syy tähän?
Mitä toi pahasti laahaaminen nyt sitten on käytännössä…? meinaan että tuntuuko selvä jarruttava vastus kun rullaa vapaalla esim. tai työntää? Onko takajarrulevy kuuma vaikka jarruun ei ole koskettukaan?
RF900R, ZX6R, (XJ600S)
Tosiaan jäi mainitsematta että jarrulevy kuumenee näppejä polttavaksi vaikkei jarrutakaan. Mikäs noiden jarrumäntien toimintaperiaate on, siis mikä ne vetää takaisinpäin kun nostaa jarrupolkimen?
Taidanpa varmuudeksi tilailla eBaysta tai vastaavasta tiivistesarjan.
XJ600 S Diversion 1999
Jos paikat on kunnolla putsailtu niin kuluneisiin tiivisteisiinhän tuo vaiva viittaisi, tiivisteen pitäisi olla sen verran tiukka että se päästää palan irti levyltä kun männältä paine poistuu. Ja kun männät on satulasta painettu sisään niin noin se jarru tosiaan toimii, tyhjää on polkaisun tai parin verran.
Honda CBR1000RR Fireblade
Yamaha YZF-R6R (ex)
Suzuki GSX650F (ex)
http://mopollasuohon.blogspot.com/
https://www.youtube.com/@Qassu78
Ei niitä mikään "vedä" taaksepäin, koska jarrujärjestelmään ei voi muodostua alipainetta. Järkeilisin ja perustelisin tämän näin:
p = F / A, eli F = pA. F voima (Newton), p paine (Pascal), A ala (m^2).
Lähtötilanne, systeemi on tasapainotilassa.
Jarrusylinterin mäntä (jota työnnetään voimalla F_jarru) aiheuttaa jarrusysteemiin paineen p, tästä taas seuraa, että jarrujärjestelmän pintoihin kohdistuu voima F. Ainoa piste (toimivassa) jarrujestelmässä missä pinnan vastavoima (nyt joku fyysikko haroo harmaita hiuksiaan, anteeksi) on pienempi kuin tämä F, on tietenkin jarrukengessä oleva jarrumäntä. Jarrumäntä liikkuu voiman F ansiosta (tilavuus v kasvaa, tosin tämä pitänee ajatella pinta-alan kasvuna, eli voima F pienenee, koska pinta-ala kasvaa), kunnes taas jarrumännän liikuttamista varten tarvittava voima on suurempi kuin F (= jarrupala kohtaa jarrulevyn, jarrupaloja ei saada työnnettyä jarrulevystä läpi, mikä lienee suotavaa).
Motoristi irroittaa jalkansa jarrulta, eli voima F_jarru lakkaa.
Nyt, mäntää ei enää työnnetä voimalla F_jarru. Mitä tapahtuu? Jarrusysteemin ulkopuolella vallitsee normaali ilmanpaine p_i, joka on käytännössä pienempi kuin jarrusysteemissä oleva paine p. Ilmanpaine ei voi siis "painaa" jarrukengessä olevaa jarrumäntää sisälle, koska jarrusysteemissä vallitsee suurempi paine, ts. suurempi voima!
Ainoa suunta, mikä antaa periksi, eli mille vastavoima on pienempi kuin F on nyt jarrusylinterin mäntä. Voima F painaa mäntää takaisin lähtöasentoon (taas, F pienenee koska pinta-ala kasvaa), liikkuva mäntä lopulta paljastaa reiän yms. jarrunestesäiliöön; paine tasaantuu lopullisesti.
Jarrusylinterissä oleva jousi huolehtii männän palautumisen takaisin nolla-asentoon, mutta tämä on lähinnä kosmeettista. Jarrukengässäpä mitään tälläista jousta ei tietenkään ole, eli jarrumäntä jää niille kohdillensa, missä se maksimiasennossa olikin. Pyörää se ei pysäytä, koska kitka levyn ja palan välissä on enää marginaalinen.
--
Siis.
Jarrukengän jarrumännät vain antavat periksi sopivasti kun jarrusysteemissä ei enää vallitse sen suurempia voimia ja palat enää "liukuvat" jarrulevyn päällä. Tästä syystä jos moottori ei ole päällä tai muuten taustamelu valtava, kuuluu jarruista aina hieman rapinaa koska eivät ne itsekseen levyn päältä mihinkään pomppaa!
Ehkä tiivisteet tai jarrumännät ovat kuluneet niin karkeiksi, että niiden liikutteluun tarvitaan suhteessa enemmän voimaa; eli eivät pääse painumaan niin herkästi tilaan, että kitka jarrupalan ja jarrulevyn välissä olisi käytännössä olematon. Eli hieman sama tilanne, että painaisit jatkuvasti vähän jarrua.
Käytäntöhän ei koskaan kohtaa teoreettista fysiikkaa, joten en tietenkään väitä, etteivätkö jarrukengän jarrumännät voisi liikahtaa "taaksepäin". Varmaan näin tapahtuukin, mutta väitän, ettei nestejarrujen toiminta perustu siihen, että joku vetäisi männät taaksepäin.
Huh! Tulipa pitkä, ojentakoot joku minua jos olen täysin hakoteillä![]()
Kyllä männät liikahtaa taaksepäin, kun jarrukengän jouset vetää ne sisään. Silloin kyseessä on tosin rumpujarrut, eikä kenkiä oikein muunlaisissa olekaan
Muuten tuo teoreettinen jutustelu taisi olla ihan oikein pähkäilty. Ei levyjarrun mäntiä mikään vedä sisään, siihen ne jää huulille hinkkailemaan ja niin kuuluukin olla. Jos ne menisivät sisään, niin aina jarrutettaessa kahvaa ja poljinta täytyisi pumpata kuin viimeistä päivää..
Viimeksi muokannut: J@ck; 04.06.2013 klo 21:24.
S1000XR ja Winha 340. Aiempia K1300S, K16GT, K1200S, K1200RS x 2, Virago 1100, Kawasaki Mach III, Suzuki T250, Yamaha DT125, Mz 125 jne..
Route 66 - 2006.
Jospa tuossa nyt tarkoitettiin sitä pääsylinteristä löytyvää jousta joka palauttaa sen pääsylinteristä löytyvän männän alkuasemiin kun kahvasta/polkimesta ei paineta?
oon mä Kerran törmänny tollaseen että jarrusatulassa oli mäntien takana jouset jotka paino mäntiä ulos paloja vasten mut se oli corvette, ja melko Xittumaista vaihtaa paloja kun männät ei pysyneet hetkeäkään paikoillaan,vaan tunki kokoajan ulos...
![]()
HRD vh125 silverhorse
V-max 1700 "Tohatsu"
CVO Breakout
GSX-R 1100
XJ650T
Legend TT
S600c V12
xj6
Route66 -16 with H&D heritage softail
eastcoast -19 with Indian chief vintage
kantatie66 -20 with HD cvo breakout
Tuli joskus suunniteltua työkone, jossa jarrunestesäiliö oli kolmen metrin korkeudella itse jarrusatuloihin nähden. Ei tahtoneet jarrupalat kestää pitkään ajossa, kun kone oli käytössä liki 5000 tuntia vuodessa. Eli jarrunesteen hydrostaattinen paine sai jarrut laahaamaan jatkuvasti, kun tiivisteet eivät jaksaneet vetää paloja pois levyn pinnasta.
Homma ratkaistiin niin, että metrin päähän satuloista asennettiin jousikuormitteinen tasausventtiili, jolla säiliön paine saatiin kompensoitua. Laahaus loppui
Eikä tuo insinöörien kaavamainen ajattelu aina pidä yhtä todellisuuden kanssa. Vai mitä mieltä raati on vanhasta insinöörikaavasta 2r*πk/cc? Poikuus kuitenkin jäi tallelle![]()
Itse itseäni lainaten: Ideaalisessa jarrussa ei tarvitse huomioida tiivisteiden elastisuutta tai tiiviyttä eikä jarrunesteen pinnan korkeuden aiheuttamaa hydrostaattista painetta. Kun kahvaa painetaan, jarru ottaa kiinni ja kun kahvasta päästetään irti, jarru irrottaa. Käytännössä kuitenkin ilman tiivisteiden aiheuttamaa hiuksen hienoa paluuvoimaa jarrumännälle jarru usein "jää päälle". Mitään muuta irrottavaa voimaa levyjarrussa ei ole eikä saakkaan olla (paitsi että voi olla, kiero levy, tästä autolla kokemusta ;). Pääsylinterin ja satulan sylinterien mittasuhde-eroilla tuonne järjestelmään luodaan hydraulinen "vipuvarsi". Jos siis satulalla palat ja männät irtoavat enemmän kuin nimeksi, on seurauksena jarrujen häipyminen ja polkimen tai kahvan painuminen pohjaan.
Honda CBR1000RR Fireblade
Yamaha YZF-R6R (ex)
Suzuki GSX650F (ex)
http://mopollasuohon.blogspot.com/
https://www.youtube.com/@Qassu78