Pirelli-topic

[scuuba]

No onpas rengas pahan näköinen. Itse veikkaisin juurisyyksi jo edellä mainittua piiskakaasua.

Toimii myöskin niin päin että jos rengaspaine ja alustan vaimennukset on kohdillaan, niin rengasta on aika vaikea saada repeämään edes normaalilla piiskakaasulla.

Voi ajatella myös niin päin että mahdollisimman lineaarisella ja pehmeällä kaasun käytöllä voi yrittää piilottaa väärän rengaspaineen ja alustan vaimennuksien ongelmia.

Sitten kun alkaa saamaan ajolinjaa kohdilleen ja renkaan rasitus alkaa kasvamaan, niin rengaspaineen/ alustan ongelmat tulevat väkisin esiin, vaikka yrittää ajaa pehmeällä ja lineaarisella kaasulla.

Eli juurisyy ei ole piiskakaasu, vaan se piiskakaasu tuo vaan nuo muut ongelmat nopeammin ja laajemmin esiin.

[Eroz]

Eli juurisyy ei ole piiskakaasu, vaan se piiskakaasu tuo vaan nuo muut ongelmat nopeammin ja laajemmin esiin.

Minä niin kovasti haluaisin tietää vielä sen, onko tällä aiemminkin laittamallani videolla nyt havaittavissa piiskaamista vai ei, vai pitäisikö saada kaasukapulan asennon tiedonkeruu että asian voisi selvittää? Sekä tietenkin sen, onko Rotaxin myllyssä oikeasti niin paljon höpinää tötterössä, että kuuden tonnin tietämillä pitää kaasua höyhennellä?

Muistin virkistykseksi video ettei tarvi klikkailla edelliselle sivulle
https://youtu.be/-TRR4kTxL6E?si=pvbXzdN5O-_aWM-y

[scuuba]

Minä niin kovasti haluaisin tietää vielä sen, onko tällä aiemminkin laittamallani videolla nyt havaittavissa piiskaamista vai ei, vai pitäisikö saada kaasukapulan asennon tiedonkeruu että asian voisi selvittää? Sekä tietenkin sen, onko Rotaxin myllyssä oikeasti niin paljon höpinää tötterössä, että kuuden tonnin tietämillä pitää kaasua höyhennellä?

Muistin virkistykseksi video ettei tarvi klikkailla edelliselle sivulle
https://youtu.be/-TRR4kTxL6E?si=pvbXzdN5O-_aWM-y

Jos piiskaaminen on liian rankka termi ja tuntuu pahalta, niin olisiko esim luonnehdinta "hieman kulmikas kaasun käyttö" parempi?
Ajolinja määrää sen miten ja missä kuski voi käyttää kaasua, halusi tai ei.
Joten jos ajolinja on hieman vaihteleva eikä oikein osu, niin sen seurauksena kaasunkäyttö yleensä on hieman kulmikasta, koska mutkiin ajaminen on vähäsen sellaista "oho, eiku, no menihän se, ja kaasua!", eli kaasu tulee vasta siinä vaiheessa kun mutkasta on selvitty.

Kaasun käyttöä voi auttavasti veikkailla myöskin 10Hz gepsidatasta; Lon & Lat kiihtyvyyskäppyröistä erikseen/yhtä aikaa, ja/tai sitten siitä ympyrämallisesta G-plotista.

[scuuba]

Takapään painaumaa nostettu ttm factoryn alkuasetuksista useamman pykälää,pykälä kerrallaan. Nyt kääntyy!

Painaumia ei ole tarkoitettu geometrian säätöön.
Toisaalta jos takapään korkeus on sekoitettu painaumaan tuossa tekstissä, niin sitten ei olla virheellisellä suunnalla kovin paljoa.

Noin 100% vastaavista tapauksista pyörän kääntyvyys korjaantuu (helpommin) sillä, että korjaa ajolinjan. Varsinkin ajolinjan jarrun aikana.
Se että viilailee pyörän geometriaa ei auta ajolinjaan, mutta toisaalta on myöskin ihan hyvä asia tutustua alustan säätämiseen.

[PrivateeR]

Se että viilailee pyörän geometriaa ei auta ajolinjaan, mutta toisaalta on myöskin ihan hyvä asia tutustua alustan säätämiseen.

Koitas joskus ajaa pyörällä jonka geometria on totaalisen vituillaan, silleen että pyörä pysyy nopealla linjalla, ja katopas mitä se kello näyttää.

Kyllä se geometrian vian korjaaminen auttaa helvetisti ajolinjaan jos se saa aikaan sen että pyörä kääntyy eikä puske linjalta suoraksi koko ajan.

[jarno73]

Kyllä tuo geometrian muuttaminen vaikutti huomattavasti mutka -ajoon (vain 4 ratapäivää tänä kesänä takana ja aikaan huomattava parannus,toki muutkin seikat vaikuttivat aikaan).
Tuo takarenkaan toispuolinen kuluminen kai suht normaali ilmiö Alastarolla?Oikea puoli kuluu rouheammin kuin vasen.

[PrivateeR]

Kyllä tuo geometrian muuttaminen vaikutti huomattavasti mutka -ajoon (vain 4 ratapäivää tänä kesänä takana ja aikaan huomattava parannus,toki muutkin seikat vaikuttivat aikaan).
Tuo takarenkaan toispuolinen kuluminen kai suht normaali ilmiö Alastarolla?Oikea puoli kuluu rouheammin kuin vasen.

On normaalia ja uus rata syö vielä vähän enemmän kuin vanha koska pitkiä oikeita mutkia on enemmän joista vielä avataan kovaa.

Kemora ja Botniaring on vielä pahempia syömään oikean puolen renkaasta.

[LL1]

Päivitetään, kun vihdoin pääsi tallilla käymään. Jos tästä olisi jonkunlaiseksi benchmarkiksi.

”Kylmä”paineet (tallissa 25+) 1.65 ja 1.25, renkailla siis ajettu rataa noilla kylmäpaineilla, ilman lämppäreitä. Vauhtia ihan arvaamalla sellaset 1.40 M-parkia vastaavat, hyväkuntoinen asfaltti. Keli kuuma, 35 astetta. Lataan kuvat renkaista tähän perään läppärillä, kun näköjään IOS:lla ei onnistu.

Pyörän alustalle en ole tehnyt mitään, tod näk tehtaan asetuksissa. Painumia ei ole katsottu. Ohjelma toiseksi kirein eli alusta ei ihan jäykimmillään (Öhlinsin sähköinen alusta kyseessä). On tosin kaupunkiajossa erittäin napakka jo tuollaisenaan.

Eli ainakin näillä muuttujilla paineiden suhteen näyttäisi toimivan loistavasti tai ainakin tarpeeksi hyvin. Rengas siis tuo em. Supercorsa SP V3. Suositellut paineet (kylmä/lämppäreillä) 2.0-2.3/2.1-2.4 ja 1.6-1.8/1.7-1.9

Anekdoottina vielä, että muutaman kilometrin korttelilenkin jälkeen, rauhallisen sellaisen valoissa seisomisineen paineet 1.7 ja 1.45. Ulkolämmöt about 30. Yllättävän paljon nousi takana sanoisin.

Sellasia lukuja tällä kertaa 😅

[LL1]

Joo ei sitten laiteta niitä kuvia. 100kt suurin kuvakoko. Taisi viimeksi 2001 olla sellanen kännykkä jonka kuvat mitattiin kilotavuissa 🙄

Mutta siististi kuluneet koko pinnaltaan renkaat oli, take my word for it.

[XJ 900]

Päivitetään, kun vihdoin pääsi tallilla käymään. Jos tästä olisi jonkunlaiseksi benchmarkiksi.

”Kylmä”paineet (tallissa 25+) 1.65 ja 1.25, renkailla siis ajettu rataa noilla kylmäpaineilla, ilman lämppäreitä. Vauhtia ihan arvaamalla sellaset 1.40 M-parkia vastaavat, hyväkuntoinen asfaltti. Keli kuuma, 35 astetta. Lataan kuvat renkaista tähän perään läppärillä, kun näköjään IOS:lla ei onnistu.

Pyörän alustalle en ole tehnyt mitään, tod näk tehtaan asetuksissa. Painumia ei ole katsottu. Ohjelma toiseksi kirein eli alusta ei ihan jäykimmillään (Öhlinsin sähköinen alusta kyseessä). On tosin kaupunkiajossa erittäin napakka jo tuollaisenaan.

Eli ainakin näillä muuttujilla paineiden suhteen näyttäisi toimivan loistavasti tai ainakin tarpeeksi hyvin. Rengas siis tuo em. Supercorsa SP V3. Suositellut paineet (kylmä/lämppäreillä) 2.0-2.3/2.1-2.4 ja 1.6-1.8/1.7-1.9

Anekdoottina vielä, että muutaman kilometrin korttelilenkin jälkeen, rauhallisen sellaisen valoissa seisomisineen paineet 1.7 ja 1.45. Ulkolämmöt about 30. Yllättävän paljon nousi takana sanoisin.

Sellasia lukuja tällä kertaa 

Jos takarenkaan paine oli n.+25°c 1,25bar ja katuajossa 1,45bar? Painehan nousee n.0,2bar/+10°c, niin eihän tuossa ole renkaan lämpötila ole noussut kuin n.10°c, ei mitään outoa...

[LL1]

Hmm jokin ei ihan täsmää, koska silloin lämppäreillä paineet pitäisi nousta 80:ssa asteessa 1.1 bar:ia eli 2.35 bar:iin, vai kuinka? Näin ei kuitenkaan käy.

Onko tuo kaava lineaarinen vai hidastuuko nousu paineen kasvaessa? Viimeksi fysiikan kirjoja tullut selattua 90-luvun lopussa pääsykokeisiin…

Edit: itse itselleni vastaten; jos tilavuus on vakio on kaava p1/T1 = p2/T2, ja tuohon kun sijoittaa tunnetut arvot lämpötila 1.45 bar:in paineessa 68C. Jos oikein laskin. Samalla kaavalla laskien pitäisi alku paineet olla noin 1.5 bar (25 asteen lämpötilassa, että päätyisi 80:ssa asteessa 1.8 bar:iin eli suositellun rangen puoliväliin. Toki tämä vain akateemista lätinää, kun mitään lämpötiloja ei ole tarkkaan mitattu. Varsinkaan ilman lämpötilaa renkaan sisällä, joka siis se oleellinen tässä.

En tiedä mistä tuo 0.2bar / 10 astetta tuli mutta se ei taida pitää paikkaansa?

[scuuba]

Jos renkaan paine on 1.94 bar @ 20 C, nin silloin renkaan paine nousee 0.1 bar per 10 astetta.
Jos renkaan paine on 1.25 bar @ 20 C, nin silloin renkaan paine nousee 0.077 bar per 10 astetta.

Noin ylipäätään peukalosääntönä on käytetty tuota 0.1bar/10C.